Nousiainen

Submit to FacebookSubmit to Google PlusSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn

Haku







P7300549   itsen√§isyystanssit

Koulun suunnittelu ja rakentaminen

Kunnallinen koululaitos aloitti toimintansa Nousiaisissa 1880-luvun alussa. Koululaitos oli pitkään sama kuin kansakoululaitos. Koulutuksen laajentuminen tuli esille 1950-luvulla. Kunta perusti kansalaiskoulun vuonna 1958 ja vuodesta 1962 se toimi Henrikin koulun paikalla sijainneessa Moision tilan päärakennuksessa. Kunta ryhtyi 1960-luvulla pontevasti kohentamaan kansalaiskouluaan. Vahto tuli kumppaniksi vuonna 1962 ja Askainen, Lemu ja Velkua vuonna 1966. Tämän lisäksi Nousiainen päätti vielä vuoden 1964 lopulla anoa tulevaa koulu-uudistusta silmällä pitäen valtioneuvostolta lupaa kunnallisen keskikoulun perustamiseen ja vahvisti tammikuussa 1965 uuden koulu-uudistusohjelman, jossa päämääräksi asetettiin yhtenäiskoulun omaksuminen ja toteuttaminen. Jos 1880-luvulla oli kunnassa suhtauduttu kovin penseästi koko koulujärjestelmään, oltiin nyt siirrytty peräti eturivin uudistajien ja kehittäjien joukkoon.

Nousiainen ja Vahto saivat anomansa kunnallisen kokeilukeskikoulun perustamisluvan 13.5. 1965 ja ryhtyivät välittömästi valmistelemaan sen mukaisen opetuksen alkamista.Silloisen kansakoululain 14 §:n muutos teki mahdolliseksi yhdistää kansakoulu ja kansakouluun kuuluva keskikoulu yhdeksänvuotiseksi kokeiluperuskouluksi. Opetusministeriö myönsi 25.4. 1969 Nousiaisten, Askaisten, Lemun, Vahdon ja Velkuan kunnille yhteisesti luvan järjestää lukuvuodesta 1969-70 alkaen kansakoululaitokseensa sellaisen kokeilukoulun, jossa kansakoulu ja kansakouluun kuuluva keskikoulu oli yhdistetty kolmivuotiseksi yhtenäiskoulutyyppiseksi peruskoulun yläasteeksi. Henrikin kokeiluperuskoulu aloitti toimintansa 1.9. 1969. Koululle valmistui samana syksynä oma koulurakennus. Ensimmäiset perukoulun yläasteen läpikäyneet oppilaat saivat päästökirjan 31.5. 1972.

Vuonna 1967 alkoi uuden yläasteen koulun suunnittelu. Työ ei ollut helppo, sillä kukaan ei vuonna 1967 tiennyt, millainen yläaste tulisi olemaan. Koulujen rakennuspäätös tarkkoine rakennusnormeineen oli laadittu vain kansalaiskouluja varten. Ei voitu tietää valinnaisaineryhmien määrää ja kokoa tai erikoisluokkiin tarvittavien välineiden ja kaluston määrää ja laatua. Nämä seikat askarruttivat silloin, kolme vuotta ennen peruskouluasetuksen antamista ja viisi vuotta ennen varsinaiseen peruskouluun siirtymistä.

Myös uuden koulun rakennuslupa oli kiven takana. Monien vaiheiden jälkeen se ylimääräisessä valtioneuvoston esittelyssä hyväksyttiin. Koulun laajentuessa uudisrakennuksen rakennusohjelma hyväksyttiin vuoden 1967 lopulla ja työt saatettiin päätökseen niin, että koulu voitiin ottaa käyttöön syksyllä 1969. Samalla kokeiluperuskoulu sai toimiluvan, yläaste rehtorin ja muun tarpeellisen opettajakunnan. Ala-asteella oli taisteltava lasten ja heidän vanhempiensa sieluista, jotta lapset eivät olisi menneet vanhamuotoiseen oppikouluun. Tilaisuuksia peruskoulun paremmuudesta pidettiin Vahdolta Velkualle. Koulurakennuksen vihkiäisjuhlaa vietettiin vasta 22.3. 1970. Juhlapuheen piti silloinen opetusministeri Johannes Virolainen. Tätä ennen Nousiainen oli kuitenkin anonut, että kansalaiskoulusta ja kokeilukeskikoulusta muodostettaisiin syksyllä 1969 kolmivuotinen yhtenäiskoulutyyppinen peruskoulun yläaste.

1970-luvun kehistyslinjoja

Monivuotisten kokeilujen jälkeen Nousiaisten kunta oli 1970-luvun alussa valmis siirtymään kokonaan peruskouluun. Valtuusto hyväksyi tämän jo tammikuussa 1971, mutta hanke siirtyi vuodella Maskun tultua kuudenneksi jäseneksi Henrikin piiriin. Aiemmin maskulaiset olivat käyneet keskikoulua mm. Raisiossa. Nämä kunnat muodostivat lisäksi Hirvijoen erityiskoulupiirin, toisin sanoen yhteisen apukoulupiirin, jonka opetus annettiin Henrikin koulun tiloissa. Vasta 1990-luvun alussa Hirvijoen koulun toiminta lopetettiin ja se sulautetiiin osaksi Henrikin koulua toiminnan aikaisemmasta mitenkään muuttumatta.

Yläasteen tullessa Henrikin koulussa esiintyi pientä kurittomuutta. Koululautakunnan silloinen puheenjohtaja Eero Laaksonen arveli tämän johtuneen siitä, että oppilaat koottiin pienistä kyläkouluista isoon oppilaitokseen. Myös opettajakunta vaihtui nopeasti. Kuitenkin varsin pian koulusta muodostui hyvästä hengestään tunnettu oppilaitos.

Lukuvuonna 1971-72 kokeilutoiminta keskittyi lähinnä peruskoulun opetussuunnitelman (POPS-70) toteuttamiseen tähtäävään suunnittelu- ja tutkimustoimintaan. Opettajat osallistuivat POPS-70 koulutukseen kouluhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kaksi vuotta koulun johtajana toimineen Kauko Leivon virka vakinaistettiin, koska hän oli osoittautunut virkaan kykeneväksi ja hyvin käyttäytyväksi.

Vuonna 1972 keskusteltiin opettajien kokouksessa vilkkaasti oppilaiden mahdollisuudesta käydä Nummella välituntisin. Nummella käynnit olivat aiheuttaneet runsaasti myöhästymisiä ja pieniä varkauksiakin oli kaupoissa tapahtunut. Opettajakunta teki päätöksen, että oppilaat saavat poistua ns. ruokavälituntien aikana. Tämän jälkeenkin on Nummella käynti ollut yksi niistä asioista, josta koulussa on jatkuvasti keskusteltu. Maskun kunta liittyi yläasteen piiriin lukuvuoden 1972-73 alusta vuosiluokka kerrallaan. Raision Vaisaaressa aloittaneet maskulaiset jatkoivat siellä koulunsa loppuun. Masku oli sijoittanut oppilaansa Henrikin kouluun erilaisten sopimusten seurauksena, mutta Maskulle sen pohjoiset naapurit olivat huomattavasti tasa-arvoisempi kumppani kuin Raisio. Nousiaisten, Askaisten, Lemun, Maskun, Vahdon ja Velkuan kunnat siirtyivät kokonaan peruskoulujärjestelmään 1.8. 1972. Samalla Nousiaisten kokeiluperuskoulun nimi muuttui Henrikin kouluksi.

Peruskoulun yläasteen käynnistyminen syksyllä teki nuorisolle mahdolliseksi jatkaa opintojaan keskikoulutodistukseen saakka Nousiaisissa. Lukio-opetusta oli etsittävä Raisiosta, Mynämäeltä tai Turusta. Oman lukion rakentaminen tuli esille jo varsin pian. Nousiainen, Vahto ja Masku suhtautuivat asiaan myönteisesti ja näiden kuntien oppilaille koulunkäynnistä tuli ilmaista. Lupa myönnettiin ja Nousiaisten lukio aloitti toimintansa 1.8. 1976. Tämän jälkeen niin lukion kuin Henrikin koulun henkilökunta kuin tilatkin ovat olleet osin yhteisessä käytössä. Lukioikäisten läsnäolo oli omiaan myös rauhoittamaan ilmapiiriä.

Kansalaisopisto aloitti toimintansa myös 1970-luvun puolivälissä. Alunperin suunniteltiin kansalaisopistoa Henrikin piirin alueelle, mutta hanke herätti vastustusta. Laajempi Mynämäen Seudun Kansalaisopisto onkin toiminut Henrikin koulun tiloissa nyt jo yli kaksi vuosikymmentä.

Yläasteen koulun tilakysymys on alkuvuosia lukuun ottamatta ollut vaikea ongelma. Koululle valmistui lukuvuoden 1977 alkuun mennessä uutta opetus- ja sosiaalitilaa 1000 m2, mutta odotettua suurempi oppilasmäärän kasvu sekä Nousiaisten lukion toimiminen samoissa tiloissa olivat syynä siihen, että tilaongelma jäi suureksi, vaikka lukio saikin oman rakennuksensa vuoden 1979 alussa ja siihen laajennuksen vuonna 1985.

Koko 1970-luku oli taistelua tasokursseista, joita oli vieraissa kielissä, matematiikassa ja aluksi jopa fysiikassa ja kemiassa. Alimmilta tasokursseilta ei saanut jatko-opintokelpoisuutta lukioon. Tasokursseilla sekä tasokurssittomalla järjestelmällä oli molemmilla puoltajansa.

Peruskoululaki tuli voimaan vuonna 1985. Se korvasi vuodelta 1957 peräisin olleen vanhentuneen kansakoululain. Lakia täydentävä peruskouluasetus tuli voimaan samanaikaisesti.Lainsäädäntöä täydennettiin, mutta siitä huolimatta puitteet pysyivät entisellään vuoteen 1998 asti, jolloin voimaan tulivat uudet perusopetuslaki ja -asetus.

Tasokurssit poistuivat tuntikehysjärjestelmän tieltä. Se antoi opettajille mahdollisuuksia työnsä järjestelyyn ja takasi kaikille oppilaille lukiokelpoisuuden. Kouluun audiovisuaaliset mahdollisuudet paranivat, sillä televisiosta, videosta ja piirtoheittimestä tuli yhä yleisempi opetuksen apuväline.

Tietotekniikan kehitys on ollut tyypillistä 1990-luvulle. Sekä opetus että hallinto on käyttänyt sitä runsaasti hyväkseen. Tietotekniikka helpotaa monin tavoin oppilaan ja opettajan työtä. Arvosanat näppäillään tietokoneelle ja se tulostaa todistukset vaivattomantuntuisesti. Koulun Internet-sivuja ylläpidetään korkeatasoisena ja atk-opetus on monipuolista. Tietotekniikkaa ryhdyttiin käyttämään muissakin oppiaineissa niin tiedonhankinnassa kuin erilaisten tutkielmien tekemisessä.

1990-luku: Vahto ja Masku irtautuvat

Koulun oppilasmäärä saavutti huippunsa lukuvuonna 1990-91. Tuolloin oppilaita oli 570. Keväällä 1992 Vahto irtautui yhteistyöstä ja sikäläiset oppilaat siirtyivät Ruskolle, jonne mainitut kunnat perustivat oman yläasteensa.

Opetussuunnitelma muutettiin, kurssitettiin ja jaksotettiin 1990-luvun puolivälissä. Uusi järjestelmä otti huomioon entistä paremmin oppilaan menestymisen pidemmällä ajanjaksolla ja lisäsi oppilaan tavoitteellisuutta ja samalla opiskelumotivaatiota. Opiskelutahti tiivistyi uuden järjestelmän seurauksena. Henrikin koulu saattoi ylpeillä, paitsi varsin korkeatasoisella opetuksellaan, myös laajalla valinnaisainevalikoimallaan, joka käsitti mm. kuusi oppilaalle vierasta kieltä.

Vuonna 1999 Maskun kunta irtautui kouluyhteistyöstä. Se merkitsi, että koulun oppilasmäärä putosi 1970-luvun alun tasolle. Ensimmäistä kertaa koulu saattoi toimia sopivan kokoisissa tiloissa. Kaiken lisäksi koulurakennus peruskorjattiin vuosien 2000 ja 2001 aikana.

Jälleen uusia opetussuunnitelmia ryhdyttiin valmistelemaan syksyllä 2002. Ne otettiin asteittain käyttöön syksystä 2004 alkaen. Vuoden 2006 syksystä koko koulu opiskeli uusien opetussuunnitelmien mukaan. Uudet opetussuunnitelmat merkitsivät muun muassa valinnaisaineiden tuntimäärän supistumista. Vuoden 2008 syksyllä koulussa oli oppilaita 314.

Terveydenhoito

Henrikin koulun oppilaat ovat koko toiminnan ajan olleet suunnitelmallisen kouluterveydenhoidon piirissä. Terveydenhoitaja, hammas-, yleis- ja erikoislääkärit ovat olleet tavoitettavissa säännöllisesti. Kouluterveydenhoidon tehtävä on ollut sama kuin muunkin terveydenhoidon, jolloin pääpaino on ollut ennalta ehkäisevässä ja hoitavassa toiminnassa. Kuluneiden vuosikymmenien aikana terveydelliset ongelmat ovat hieman muuttuneet. Esimerkiksi lukuvuonna 1975-76 löytyi varsinkin pojilta lattajalkoja melkoisesti. Samoin alkuvuosina hampaiden kunto oli heikompi kuin kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Toisaalta erilaiset psyykkiset ongelmat ovat tulleet esille 1990-luvulla.

Vanhempainillat

Henrikin koulussa on muodostunut tavaksi järjestää jokaiselle luokka-asteella vanhempainillat kerran lukukaudessa. Aihepiirit ovat liittyneet jatko-opintoihin, valinnaisaineisiin, tasokurssijärjestelmään, yleisesti opintoihin tai moniin nuoruusiän eri puoliin. Viimeksi mainittuihin kuuluvat tiedon välittäminen vanhemmille oppilaiden esimerkiksi päihteiden käytöstä, liikennekurista, terveydentilasta.

 

 20150505 081208 20150505 081226  20150505 081103 20150505 081214
  Click to listen highlighted text! Koulun tarina Tulosta S√§hk√∂posti     Koulun suunnittelu ja rakentaminenKunnallinen koululaitos aloitti toimintansa Nousiaisissa 1880-luvun alussa. Koululaitos oli pitk√§√§n sama kuin kansakoululaitos. Koulutuksen laajentuminen tuli esille 1950-luvulla. Kunta perusti kansalaiskoulun vuonna 1958 ja vuodesta 1962 se toimi Henrikin koulun paikalla sijainneessa Moision tilan p√§√§rakennuksessa. Kunta ryhtyi 1960-luvulla pontevasti kohentamaan kansalaiskouluaan. Vahto tuli kumppaniksi vuonna 1962 ja Askainen, Lemu ja Velkua vuonna 1966. T√§m√§n lis√§ksi Nousiainen p√§√§tti viel√§ vuoden 1964 lopulla anoa tulevaa koulu-uudistusta silm√§ll√§ pit√§en valtioneuvostolta lupaa kunnallisen keskikoulun perustamiseen ja vahvisti tammikuussa 1965 uuden koulu-uudistusohjelman, jossa p√§√§m√§√§r√§ksi asetettiin yhten√§iskoulun omaksuminen ja toteuttaminen. Jos 1880-luvulla oli kunnassa suhtauduttu kovin pense√§sti koko kouluj√§rjestelm√§√§n, oltiin nyt siirrytty per√§ti eturivin uudistajien ja kehitt√§jien joukkoon.Nousiainen ja Vahto saivat anomansa kunnallisen kokeilukeskikoulun perustamisluvan 13.5. 1965 ja ryhtyiv√§t v√§litt√∂m√§sti valmistelemaan sen mukaisen opetuksen alkamista.Silloisen kansakoululain 14 ¬ß:n muutos teki mahdolliseksi yhdist√§√§ kansakoulu ja kansakouluun kuuluva keskikoulu yhdeks√§nvuotiseksi kokeiluperuskouluksi. Opetusministeri√∂ my√∂nsi 25.4. 1969 Nousiaisten, Askaisten, Lemun, Vahdon ja Velkuan kunnille yhteisesti luvan j√§rjest√§√§ lukuvuodesta 1969-70 alkaen kansakoululaitokseensa sellaisen kokeilukoulun, jossa kansakoulu ja kansakouluun kuuluva keskikoulu oli yhdistetty kolmivuotiseksi yhten√§iskoulutyyppiseksi peruskoulun yl√§asteeksi. Henrikin kokeiluperuskoulu aloitti toimintansa 1.9. 1969. Koululle valmistui samana syksyn√§ oma koulurakennus. Ensimm√§iset perukoulun yl√§asteen l√§pik√§yneet oppilaat saivat p√§√§st√∂kirjan 31.5. 1972.Vuonna 1967 alkoi uuden yl√§asteen koulun suunnittelu. Ty√∂ ei ollut helppo, sill√§ kukaan ei vuonna 1967 tiennyt, millainen yl√§aste tulisi olemaan. Koulujen rakennusp√§√§t√∂s tarkkoine rakennusnormeineen oli laadittu vain kansalaiskouluja varten. Ei voitu tiet√§√§ valinnaisaineryhmien m√§√§r√§√§ ja kokoa tai erikoisluokkiin tarvittavien v√§lineiden ja kaluston m√§√§r√§√§ ja laatua. N√§m√§ seikat askarruttivat silloin, kolme vuotta ennen peruskouluasetuksen antamista ja viisi vuotta ennen varsinaiseen peruskouluun siirtymist√§.My√∂s uuden koulun rakennuslupa oli kiven takana. Monien vaiheiden j√§lkeen se ylim√§√§r√§isess√§ valtioneuvoston esittelyss√§ hyv√§ksyttiin. Koulun laajentuessa uudisrakennuksen rakennusohjelma hyv√§ksyttiin vuoden 1967 lopulla ja ty√∂t saatettiin p√§√§t√∂kseen niin, ett√§ koulu voitiin ottaa k√§ytt√∂√∂n syksyll√§ 1969. Samalla kokeiluperuskoulu sai toimiluvan, yl√§aste rehtorin ja muun tarpeellisen opettajakunnan. Ala-asteella oli taisteltava lasten ja heid√§n vanhempiensa sieluista, jotta lapset eiv√§t olisi menneet vanhamuotoiseen oppikouluun. Tilaisuuksia peruskoulun paremmuudesta pidettiin Vahdolta Velkualle. Koulurakennuksen vihki√§isjuhlaa vietettiin vasta 22.3. 1970. Juhlapuheen piti silloinen opetusministeri Johannes Virolainen. T√§t√§ ennen Nousiainen oli kuitenkin anonut, ett√§ kansalaiskoulusta ja kokeilukeskikoulusta muodostettaisiin syksyll√§ 1969 kolmivuotinen yhten√§iskoulutyyppinen peruskoulun yl√§aste.1970-luvun kehistyslinjojaMonivuotisten kokeilujen j√§lkeen Nousiaisten kunta oli 1970-luvun alussa valmis siirtym√§√§n kokonaan peruskouluun. Valtuusto hyv√§ksyi t√§m√§n jo tammikuussa 1971, mutta hanke siirtyi vuodella Maskun tultua kuudenneksi j√§seneksi Henrikin piiriin. Aiemmin maskulaiset olivat k√§yneet keskikoulua mm. Raisiossa. N√§m√§ kunnat muodostivat lis√§ksi Hirvijoen erityiskoulupiirin, toisin sanoen yhteisen apukoulupiirin, jonka opetus annettiin Henrikin koulun tiloissa. Vasta 1990-luvun alussa Hirvijoen koulun toiminta lopetettiin ja se sulautetiiin osaksi Henrikin koulua toiminnan aikaisemmasta mitenk√§√§n muuttumatta.Yl√§asteen tullessa Henrikin koulussa esiintyi pient√§ kurittomuutta. Koululautakunnan silloinen puheenjohtaja Eero Laaksonen arveli t√§m√§n johtuneen siit√§, ett√§ oppilaat koottiin pienist√§ kyl√§kouluista isoon oppilaitokseen. My√∂s opettajakunta vaihtui nopeasti. Kuitenkin varsin pian koulusta muodostui hyv√§st√§ hengest√§√§n tunnettu oppilaitos.Lukuvuonna 1971-72 kokeilutoiminta keskittyi l√§hinn√§ peruskoulun opetussuunnitelman (POPS-70) toteuttamiseen t√§ht√§√§v√§√§n suunnittelu- ja tutkimustoimintaan. Opettajat osallistuivat POPS-70 koulutukseen kouluhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kaksi vuotta koulun johtajana toimineen Kauko Leivon virka vakinaistettiin, koska h√§n oli osoittautunut virkaan kykenev√§ksi ja hyvin k√§ytt√§ytyv√§ksi.Vuonna 1972 keskusteltiin opettajien kokouksessa vilkkaasti oppilaiden mahdollisuudesta k√§yd√§ Nummella v√§lituntisin. Nummella k√§ynnit olivat aiheuttaneet runsaasti my√∂h√§stymisi√§ ja pieni√§ varkauksiakin oli kaupoissa tapahtunut. Opettajakunta teki p√§√§t√∂ksen, ett√§ oppilaat saavat poistua ns. ruokav√§lituntien aikana. T√§m√§n j√§lkeenkin on Nummella k√§ynti ollut yksi niist√§ asioista, josta koulussa on jatkuvasti keskusteltu. Maskun kunta liittyi yl√§asteen piiriin lukuvuoden 1972-73 alusta vuosiluokka kerrallaan. Raision Vaisaaressa aloittaneet maskulaiset jatkoivat siell√§ koulunsa loppuun. Masku oli sijoittanut oppilaansa Henrikin kouluun erilaisten sopimusten seurauksena, mutta Maskulle sen pohjoiset naapurit olivat huomattavasti tasa-arvoisempi kumppani kuin Raisio. Nousiaisten, Askaisten, Lemun, Maskun, Vahdon ja Velkuan kunnat siirtyiv√§t kokonaan peruskouluj√§rjestelm√§√§n 1.8. 1972. Samalla Nousiaisten kokeiluperuskoulun nimi muuttui Henrikin kouluksi.Peruskoulun yl√§asteen k√§ynnistyminen syksyll√§ teki nuorisolle mahdolliseksi jatkaa opintojaan keskikoulutodistukseen saakka Nousiaisissa. Lukio-opetusta oli etsitt√§v√§ Raisiosta, Myn√§m√§elt√§ tai Turusta. Oman lukion rakentaminen tuli esille jo varsin pian. Nousiainen, Vahto ja Masku suhtautuivat asiaan my√∂nteisesti ja n√§iden kuntien oppilaille koulunk√§ynnist√§ tuli ilmaista. Lupa my√∂nnettiin ja Nousiaisten lukio aloitti toimintansa 1.8. 1976. T√§m√§n j√§lkeen niin lukion kuin Henrikin koulun henkil√∂kunta kuin tilatkin ovat olleet osin yhteisess√§ k√§yt√∂ss√§. Lukioik√§isten l√§sn√§olo oli omiaan my√∂s rauhoittamaan ilmapiiri√§.Kansalaisopisto aloitti toimintansa my√∂s 1970-luvun puoliv√§liss√§. Alunperin suunniteltiin kansalaisopistoa Henrikin piirin alueelle, mutta hanke her√§tti vastustusta. Laajempi Myn√§m√§en Seudun Kansalaisopisto onkin toiminut Henrikin koulun tiloissa nyt jo yli kaksi vuosikymment√§.Yl√§asteen koulun tilakysymys on alkuvuosia lukuun ottamatta ollut vaikea ongelma. Koululle valmistui lukuvuoden 1977 alkuun menness√§ uutta opetus- ja sosiaalitilaa 1000 m2, mutta odotettua suurempi oppilasm√§√§r√§n kasvu sek√§ Nousiaisten lukion toimiminen samoissa tiloissa olivat syyn√§ siihen, ett√§ tilaongelma j√§i suureksi, vaikka lukio saikin oman rakennuksensa vuoden 1979 alussa ja siihen laajennuksen vuonna 1985.Koko 1970-luku oli taistelua tasokursseista, joita oli vieraissa kieliss√§, matematiikassa ja aluksi jopa fysiikassa ja kemiassa. Alimmilta tasokursseilta ei saanut jatko-opintokelpoisuutta lukioon. Tasokursseilla sek√§ tasokurssittomalla j√§rjestelm√§ll√§ oli molemmilla puoltajansa.Peruskoululaki tuli voimaan vuonna 1985. Se korvasi vuodelta 1957 per√§isin olleen vanhentuneen kansakoululain. Lakia t√§ydent√§v√§ peruskouluasetus tuli voimaan samanaikaisesti.Lains√§√§d√§nt√∂√§ t√§ydennettiin, mutta siit√§ huolimatta puitteet pysyiv√§t entisell√§√§n vuoteen 1998 asti, jolloin voimaan tulivat uudet perusopetuslaki ja -asetus.Tasokurssit poistuivat tuntikehysj√§rjestelm√§n tielt√§. Se antoi opettajille mahdollisuuksia ty√∂ns√§ j√§rjestelyyn ja takasi kaikille oppilaille lukiokelpoisuuden. Kouluun audiovisuaaliset mahdollisuudet paranivat, sill√§ televisiosta, videosta ja piirtoheittimest√§ tuli yh√§ yleisempi opetuksen apuv√§line.Tietotekniikan kehitys on ollut tyypillist√§ 1990-luvulle. Sek√§ opetus ett√§ hallinto on k√§ytt√§nyt sit√§ runsaasti hyv√§kseen. Tietotekniikka helpotaa monin tavoin oppilaan ja opettajan ty√∂t√§. Arvosanat n√§pp√§ill√§√§n tietokoneelle ja se tulostaa todistukset vaivattomantuntuisesti. Koulun Internet-sivuja yll√§pidet√§√§n korkeatasoisena ja atk-opetus on monipuolista. Tietotekniikkaa ryhdyttiin k√§ytt√§m√§√§n muissakin oppiaineissa niin tiedonhankinnassa kuin erilaisten tutkielmien tekemisess√§.1990-luku: Vahto ja Masku irtautuvatKoulun oppilasm√§√§r√§ saavutti huippunsa lukuvuonna 1990-91. Tuolloin oppilaita oli 570. Kev√§√§ll√§ 1992 Vahto irtautui yhteisty√∂st√§ ja sik√§l√§iset oppilaat siirtyiv√§t Ruskolle, jonne mainitut kunnat perustivat oman yl√§asteensa.Opetussuunnitelma muutettiin, kurssitettiin ja jaksotettiin 1990-luvun puoliv√§liss√§. Uusi j√§rjestelm√§ otti huomioon entist√§ paremmin oppilaan menestymisen pidemm√§ll√§ ajanjaksolla ja lis√§si oppilaan tavoitteellisuutta ja samalla opiskelumotivaatiota. Opiskelutahti tiivistyi uuden j√§rjestelm√§n seurauksena. Henrikin koulu saattoi ylpeill√§, paitsi varsin korkeatasoisella opetuksellaan, my√∂s laajalla valinnaisainevalikoimallaan, joka k√§sitti mm. kuusi oppilaalle vierasta kielt√§.Vuonna 1999 Maskun kunta irtautui kouluyhteisty√∂st√§. Se merkitsi, ett√§ koulun oppilasm√§√§r√§ putosi 1970-luvun alun tasolle. Ensimm√§ist√§ kertaa koulu saattoi toimia sopivan kokoisissa tiloissa. Kaiken lis√§ksi koulurakennus peruskorjattiin vuosien 2000 ja 2001 aikana.J√§lleen uusia opetussuunnitelmia ryhdyttiin valmistelemaan syksyll√§ 2002. Ne otettiin asteittain k√§ytt√∂√∂n syksyst√§ 2004 alkaen. Vuoden 2006 syksyst√§ koko koulu opiskeli uusien opetussuunnitelmien mukaan. Uudet opetussuunnitelmat merkitsiv√§t muun muassa valinnaisaineiden tuntim√§√§r√§n supistumista. Vuoden 2008 syksyll√§ koulussa oli oppilaita 314.TerveydenhoitoHenrikin koulun oppilaat ovat koko toiminnan ajan olleet suunnitelmallisen kouluterveydenhoidon piiriss√§. Terveydenhoitaja, hammas-, yleis- ja erikoisl√§√§k√§rit ovat olleet tavoitettavissa s√§√§nn√∂llisesti. Kouluterveydenhoidon teht√§v√§ on ollut sama kuin muunkin terveydenhoidon, jolloin p√§√§paino on ollut ennalta ehk√§isev√§ss√§ ja hoitavassa toiminnassa. Kuluneiden vuosikymmenien aikana terveydelliset ongelmat ovat hieman muuttuneet. Esimerkiksi lukuvuonna 1975-76 l√∂ytyi varsinkin pojilta lattajalkoja melkoisesti. Samoin alkuvuosina hampaiden kunto oli heikompi kuin kaksi vuosikymment√§ my√∂hemmin. Toisaalta erilaiset psyykkiset ongelmat ovat tulleet esille 1990-luvulla.VanhempainillatHenrikin koulussa on muodostunut tavaksi j√§rjest√§√§ jokaiselle luokka-asteella vanhempainillat kerran lukukaudessa. Aihepiirit ovat liittyneet jatko-opintoihin, valinnaisaineisiin, tasokurssij√§rjestelm√§√§n, yleisesti opintoihin tai moniin nuoruusi√§n eri puoliin. Viimeksi mainittuihin kuuluvat tiedon v√§litt√§minen vanhemmille oppilaiden esimerkiksi p√§ihteiden k√§yt√∂st√§, liikennekurista, terveydentilasta.      
A-- A- A A+ A++



Ottelin, Auli
rehtori
Mobile: 044 435 5310
Haataja Samuli
vararehtori
Mobile: 044 435 5321
Heikkilä Anne-Maria
koulusihteeri
Mobile: 044 435 5315
Opettajainhuone
Henrikin koulun opettajat
Mobile: 044 435 5311
Aalto Marjo
Mobile: 044 435 5320
Aro-Heinilä Antti
Mobile: 044 435 5389
Loiske Kuismapekka
Kimmo Jalosen sijaisena ajalla 9.1.-3.6.2017
Mobile: 044 435 5387
Jäppilä Antti
teknisentyön opettaja
Mobile: 044 435 5319
Kiuru Marjo
Mobile: 044 435 5314
Koivunen Sampsa
Mobile: 044 435 5312
Laaksonen Milla-Mari
Mobile: 044 435 5393
Kuparinen Kati
Mobile: 044 435 5313
Laimi Anna-Kaisa
Mobile: 044 435 5399
Lammi Pirkko
Mobile: 044 435 5322
Lehto Leea
Mobile: 044 435 5323
Länne Markus
Mobile: 044 435 5324
Makkonen Eeva
Mobile: 044 435 5388
Martikkala Mika
Mobile: 044 435 5506
Montonen Martti
Mobile: 044 435 5392
Ranne Mikko
Mobile: 044 435 5390
Sippola Salla
Mobile: 044 435 5394
Suominen, Tapio
erityisopettaja
Mobile: 044 435 5316
Valtola Elina
Mobile: 044 435 5395
Viljanen Kaisa
Mobile: 044 435 5396
Ylitalo Kaisa, (sijaisena ajalla 3.5.-3.6.2017 Essi Ikonen)
Mobile: 044 435 5391
Ikävalko Eija
koulunkäynninohjaaja
Mobile: 044 435 5397
Warin Minna
koulunkäynninohjaaja
Mobile: 044 435 5398
Keskuskeittö
Mobile: 044 435 5441
Niittymäki, Tomi
kiinteistönhoitaja
Mobile: 044 435 5413
Koulupsykologi
Mobile: 044 435 7703
Pohjola Anna
koulukuraattori
044 435 7839
Puisto Leena
kouluterveydenhoitaja
044 435 7511








Nousiaisten kunta
Hallintokuja 2
21270 NOUSIAINEN
Kunnanvirasto avoinna arkisin klo 9:00-15:00
puh. (02) 4391 211, faksi (02) 4391 210
nousiaisten.kunta@nousiainen.fi
Click to listen highlighted text!