Nousiainen

Omakotitontit - Hintojen pysyvä alennus!

Published: lokakuu 13, 2015
Karhunperkon I-alueen tontit Karhunperkon tontit sijaitsevat viihtyisällä pientaloalueella noin 2 km päässä Nousiaisten Nummen keskustaajaman...

Submit to FacebookSubmit to Google PlusSubmit to TwitterSubmit to LinkedIn

Haku







Suomessa alettiin 1800-luvun puolivälin tienoilla vaatia yhä laajemmin uudenlaisen kansanopetuksen järjestämistä. Nousevan kansallisuusaatteen innoittamana sivistyneistö lähti taistelemaan tavallisen kansan sivistystason puolesta ja uskoi koulutuksen merkitykseen sosiaalisten epäkohtien poistajana ja aineellisen hyvinvoinnin kasvattajana. Vuonna 1866 vahvistettiin kansakouluasetus ja nykyään ympäri maailmaa tunnettu suomalainen koulutusjärjestelmä sai alkunsa.

Alku ei tosin ollut kovinkaan lupaava, sill√§ kehitys oli hidasta. Kansakouluasetus j√§tti koulun perustamisvastuun kuntien vapaaseen harkintaan ja luvatun valtioavun sai ainoastaan, mik√§li kunta ryhtyisi ‚ÄĚylh√§isen kansakoulun‚ÄĚ rakentamiseen. 1870-luvulla maaseudun vaurastuminen ja toisaalta alkava teollistuminen saivat aikaan muutoksia my√∂s perinteisiss√§ kyl√§yhteis√∂iss√§ ja uudet aatteet saivat hiljalleen vastakaikua my√∂s maaseudulla. Perinteisesti koulua oli k√§yty joko kotona tai seurakuntien kiertokouluissa. N√§m√§ eiv√§t kuitenkaan tarjonneet kovinkaan laadukasta  opetusta ja oppilaiden taidot j√§iv√§t yleisesti heikoiksi.

Maaseuturahvaan enemmist√∂ suhtautui pitk√§√§n kouluihin herrojen turhana vouhotuksena. Ajateltiin, ett√§ jos siit√§ olisi jotain hy√∂ty√§, se h√§vi√§isi herrojen taskuihin. ‚ÄĚOlihan ennenkin tultu toimeen ilman kouluja‚ÄĚ, oli yleinen mielipide. Toisaalta osa sivistyneist√∂st√§kin piti kansan opetusta turhana. Sitkeint√§ kansakoulujen vastustus oli yll√§tt√§en vauraimmilla alueilla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Nousiaisissakin kouluhaaveet haudattiin muutamiksi vuosiksi, kunnes 1877 kuntakokous ryhtyi valmistelemaan kansakoulutoimintaa. ‚ÄĚKorkeimman kansakoulun komitean‚ÄĚ valmistelujen tuloksena ja kuntakokouksen p√§√§t√∂ksell√§ Nousiaisten ensimm√§isen kansakoulun rakennusp√§√§t√∂s syntyi viimein joulukuussa 1879. Rakennusty√∂n alkutaipaleella j√§rjestettiin ‚ÄĚkoko pit√§j√§n taksv√§rkki‚ÄĚ, jotta koulun paikalla ollut valtaisa irtokivilohkarekerros saatiin siirretty√§ sivuun. Osa n√§ist√§ lohkareista muodostaa edelleen kiviaidan koulun ymp√§rill√§. Kunnassa m√§√§r√§ttiin lis√§ksi joka talosta tuotavaksi ‚ÄĚkaksi viisisylillist√§‚ÄĚ hirtt√§ koulun rakentamiseksi.

M√§ksm√§en laelle rakennettu koulu (eli nykyinen Kirkonpiirin koulu) vihittiin k√§ytt√∂√∂n 5.10.1881. Arvokkaassa vihki√§isjuhlassa pidetyiss√§ puheissa l√§sn√§oleville t√§hdennettiin koulun jaloja p√§√§m√§√§ri√§ ja muistettiin l√§mpimin sanoin seurakunnan kirkkoherra Nils Johan Almarkin huomattavaa panosta suunnitelmien toteuttamisessa. ‚ÄĚYlh√§isemm√§n kansakoulun‚ÄĚ tavoitteeksi m√§√§riteltiin rahvaan yleissivistyksen kohottaminen, kun taas alkeisopetus eli lukemisen, kirjoittamisen ja laskennon alkeet j√§tettiin kotien, pienten lasten koulujen (nyk. vastaa 1. ja 2.-luokkaa ja esikoulua) tai kiertokoulujen huoleksi.

Koulutyö aloitettiin heti vihkiäisiä seuranneena päivänä koulun ensimmäisen opettajan Abraham Henriksonin johdolla. Ensimmäisenä päivänä kouluun ilmestyneet 7-19 -vuotiaat pojat ja tytöt jaettiin ensimmäiseen ja toiseen osastoon ja opinnot aloitettiin uskonnossa, äidinkielessä, kirjoituksessa, maantieteessä, historiassa, luvunlaskussa, laulussa, voimistelussa ja käsitöissä. Kaikkiaan ensimmäisenä vuonna koulua kävi 50 oppilasta. Ensimmäisenä kouluun ilmoittautunut oppilas oli 18-vuotias Josef Maurits Rusin.

Parina ensimmäisenä vuotena koulussa oli ainoastaan yksi opettaja, kunnes vuonna 1883 valmistui ns. tyttökoulu, jossa ensimmäisenä naisopettajana toimi Eine Blom. Koulurakennus oli hyvin pitkä. Luokkahuoneet oli sijoitettu rakennuksen päihin, jolloin keskelle jäi tilaa juhlasalille ja muille huoneille. Tytöt ja pojat eristettiin toisistaan ja he viettivät välitunnitkin eri aikoihin.
Monista ep√§luuloista huolimatta koulun olemassaoloa ei koskaan kyseenalaistettu, vaikka opetuksen opetuksen kannattajien oli aika ajoin taitettava peist√§ koulun puolesta. Pit√§j√§l√§isten oli heid√§n mukaansa oltava kiitollisuuden velassa laitoksesta, ‚ÄĚjossa lapsista poistetaan tuhmuutta, raakuutta, itsepintaisuutta, ep√§uskoisuutta ym. ja sen sijaan istutetaan heihin viisautta, sivistyst√§, n√∂yryytt√§, uskoa, jotta siis heist√§ tulisi kelpo kansalaisia, suomea puhuvia ja suomenkielt√§ rakastavia ihmisi√§‚ÄĚ. Seuraavien vuosien aikana oppitulokset paranivat niin, ett√§ jopa Sanomia Turusta ‚Äďlehdess√§ ihmeteltiin: ‚Ä̂Ķettei olisi voinut uskoa, ett√§ lasten p√§√§h√§n on niin paljon oppia saatu j√§√§m√§√§n niin v√§h√§ss√§ ajassa jotta monen vanhemman t√§ytyy kummastella, kun lapsi osaa enempi heit√§.‚ÄĚ

1800-luvun loppupuolella koulu voi huonosti ja Nousiaisia pidettiin yhtenä maakunnan kehnoimmin kouluasiansa hoitaneena kuntana. 1900-luvun alussa kuntaan perustettiin kolme muuta koulua Paijulaan, Nummelle ja Valpperiin ja koulutoimi alkoi hiljalleen kehittyä.


Muita virstanpylväitä:

1881 Ensimmäinen opettaja sai rahapalkkaa 250 mk vuodessa, 12 syltä halkoja, kaksi aamia heiniä, yksi tynnyrinala (n. 0,5 ha) maata ja kesälaidun yhdelle lehmälle.

1894 Poikien veistohuone

1908 Ensimmäiset ilmaiset oppikirjat

1921 Yleinen oppivelvollisuus Suomessa (Toteutui Nousiaisissa 1930-luvun alkuun mennessä)

1931 Kirkonpiirin koulun 50-vuotisjuhlat

1935 Hiihtolomaa vietetään ensimmäistä kertaa

1953 Vanhaa 72 vuotta vanhaa koulurakennusta ryhdyttiin purkamaan. Talvisin lämpötila saattoi olla luokissa 8-12 astetta.

3.4. 1955 Nykyisen koulurakennuksen eli Nousiaisten Kirkonpiirin kansakoulun vihkiäisjuhla
(Koulu ei noussut aivan samoille sijoille kuin vanha rakennus, vaan vanhan rautakautisen linnoituksen päälle Mäksmäen länsirinteeseen.)

1971 Nousiaisten ensimmäinen esikoululuokka aloittaa opiskelun Kirkonpiirin koululla

1972 Peruskoulujärjestelmään siirtyminen

1980 jääkiekkokaukalo talkoilla

1981 Kirkonpiirin koulun ja Nousiaisten kunnan koululaitoksen 100-vuotisjuhla

4.4. 1991 Maaherra Pirkko Työläjärvi vihkii Kirkonpiirin koulun lisärakennuksen käyttöön (Samalla peruskorjattiin vanha osa.)

2005 Kenttä ja kaukalo koululle

2007 Koulun laajennus alkaa

8.12.2008 Uusi lisärakennus vihitään käyttöön
Kulttuuriministeri Stefan Wallinin puhe Kirkonpiirin koulun vihkiäisjuhlassa

Lähteet:
Valkki, Ilmari 1981. Nousiaisten Kirkonpiirin koulun peruskoulun ja Nousiaisten kunnan koululaitoksen 100-vuotishistoriikki. (Kirkonpiirin koulun arkisto)

Heino, Ulla 1980. Nousiaisten historia II.

  Click to listen highlighted text! Historia Tulosta S√§hk√∂posti Suomessa alettiin 1800-luvun puoliv√§lin tienoilla vaatia yh√§ laajemmin uudenlaisen kansanopetuksen j√§rjest√§mist√§. Nousevan kansallisuusaatteen innoittamana sivistyneist√∂ l√§hti taistelemaan tavallisen kansan sivistystason puolesta ja uskoi koulutuksen merkitykseen sosiaalisten ep√§kohtien poistajana ja aineellisen hyvinvoinnin kasvattajana. Vuonna 1866 vahvistettiin kansakouluasetus ja nyky√§√§n ymp√§ri maailmaa tunnettu suomalainen koulutusj√§rjestelm√§ sai alkunsa. Alku ei tosin ollut kovinkaan lupaava, sill√§ kehitys oli hidasta. Kansakouluasetus j√§tti koulun perustamisvastuun kuntien vapaaseen harkintaan ja luvatun valtioavun sai ainoastaan, mik√§li kunta ryhtyisi ‚ÄĚylh√§isen kansakoulun‚ÄĚ rakentamiseen. 1870-luvulla maaseudun vaurastuminen ja toisaalta alkava teollistuminen saivat aikaan muutoksia my√∂s perinteisiss√§ kyl√§yhteis√∂iss√§ ja uudet aatteet saivat hiljalleen vastakaikua my√∂s maaseudulla. Perinteisesti koulua oli k√§yty joko kotona tai seurakuntien kiertokouluissa. N√§m√§ eiv√§t kuitenkaan tarjonneet kovinkaan laadukasta  opetusta ja oppilaiden taidot j√§iv√§t yleisesti heikoiksi. Maaseuturahvaan enemmist√∂ suhtautui pitk√§√§n kouluihin herrojen turhana vouhotuksena. Ajateltiin, ett√§ jos siit√§ olisi jotain hy√∂ty√§, se h√§vi√§isi herrojen taskuihin. ‚ÄĚOlihan ennenkin tultu toimeen ilman kouluja‚ÄĚ, oli yleinen mielipide. Toisaalta osa sivistyneist√∂st√§kin piti kansan opetusta turhana. Sitkeint√§ kansakoulujen vastustus oli yll√§tt√§en vauraimmilla alueilla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Nousiaisissakin kouluhaaveet haudattiin muutamiksi vuosiksi, kunnes 1877 kuntakokous ryhtyi valmistelemaan kansakoulutoimintaa. ‚ÄĚKorkeimman kansakoulun komitean‚ÄĚ valmistelujen tuloksena ja kuntakokouksen p√§√§t√∂ksell√§ Nousiaisten ensimm√§isen kansakoulun rakennusp√§√§t√∂s syntyi viimein joulukuussa 1879. Rakennusty√∂n alkutaipaleella j√§rjestettiin ‚ÄĚkoko pit√§j√§n taksv√§rkki‚ÄĚ, jotta koulun paikalla ollut valtaisa irtokivilohkarekerros saatiin siirretty√§ sivuun. Osa n√§ist√§ lohkareista muodostaa edelleen kiviaidan koulun ymp√§rill√§. Kunnassa m√§√§r√§ttiin lis√§ksi joka talosta tuotavaksi ‚ÄĚkaksi viisisylillist√§‚ÄĚ hirtt√§ koulun rakentamiseksi. M√§ksm√§en laelle rakennettu koulu (eli nykyinen Kirkonpiirin koulu) vihittiin k√§ytt√∂√∂n 5.10.1881. Arvokkaassa vihki√§isjuhlassa pidetyiss√§ puheissa l√§sn√§oleville t√§hdennettiin koulun jaloja p√§√§m√§√§ri√§ ja muistettiin l√§mpimin sanoin seurakunnan kirkkoherra Nils Johan Almarkin huomattavaa panosta suunnitelmien toteuttamisessa. ‚ÄĚYlh√§isemm√§n kansakoulun‚ÄĚ tavoitteeksi m√§√§riteltiin rahvaan yleissivistyksen kohottaminen, kun taas alkeisopetus eli lukemisen, kirjoittamisen ja laskennon alkeet j√§tettiin kotien, pienten lasten koulujen (nyk. vastaa 1. ja 2.-luokkaa ja esikoulua) tai kiertokoulujen huoleksi. Kouluty√∂ aloitettiin heti vihki√§isi√§ seuranneena p√§iv√§n√§ koulun ensimm√§isen opettajan Abraham Henriksonin johdolla. Ensimm√§isen√§ p√§iv√§n√§ kouluun ilmestyneet 7-19 -vuotiaat pojat ja tyt√∂t jaettiin ensimm√§iseen ja toiseen osastoon ja opinnot aloitettiin uskonnossa, √§idinkieless√§, kirjoituksessa, maantieteess√§, historiassa, luvunlaskussa, laulussa, voimistelussa ja k√§sit√∂iss√§. Kaikkiaan ensimm√§isen√§ vuonna koulua k√§vi 50 oppilasta. Ensimm√§isen√§ kouluun ilmoittautunut oppilas oli 18-vuotias Josef Maurits Rusin. Parina ensimm√§isen√§ vuotena koulussa oli ainoastaan yksi opettaja, kunnes vuonna 1883 valmistui ns. tytt√∂koulu, jossa ensimm√§isen√§ naisopettajana toimi Eine Blom. Koulurakennus oli hyvin pitk√§. Luokkahuoneet oli sijoitettu rakennuksen p√§ihin, jolloin keskelle j√§i tilaa juhlasalille ja muille huoneille. Tyt√∂t ja pojat eristettiin toisistaan ja he viettiv√§t v√§litunnitkin eri aikoihin.Monista ep√§luuloista huolimatta koulun olemassaoloa ei koskaan kyseenalaistettu, vaikka opetuksen opetuksen kannattajien oli aika ajoin taitettava peist√§ koulun puolesta. Pit√§j√§l√§isten oli heid√§n mukaansa oltava kiitollisuuden velassa laitoksesta, ‚ÄĚjossa lapsista poistetaan tuhmuutta, raakuutta, itsepintaisuutta, ep√§uskoisuutta ym. ja sen sijaan istutetaan heihin viisautta, sivistyst√§, n√∂yryytt√§, uskoa, jotta siis heist√§ tulisi kelpo kansalaisia, suomea puhuvia ja suomenkielt√§ rakastavia ihmisi√§‚ÄĚ. Seuraavien vuosien aikana oppitulokset paranivat niin, ett√§ jopa Sanomia Turusta ‚Äďlehdess√§ ihmeteltiin: ‚Ä̂Ķettei olisi voinut uskoa, ett√§ lasten p√§√§h√§n on niin paljon oppia saatu j√§√§m√§√§n niin v√§h√§ss√§ ajassa jotta monen vanhemman t√§ytyy kummastella, kun lapsi osaa enempi heit√§.‚ÄĚ 1800-luvun loppupuolella koulu voi huonosti ja Nousiaisia pidettiin yhten√§ maakunnan kehnoimmin kouluasiansa hoitaneena kuntana. 1900-luvun alussa kuntaan perustettiin kolme muuta koulua Paijulaan, Nummelle ja Valpperiin ja koulutoimi alkoi hiljalleen kehitty√§. Muita virstanpylv√§it√§: 1881 Ensimm√§inen opettaja sai rahapalkkaa 250 mk vuodessa, 12 sylt√§ halkoja, kaksi aamia heini√§, yksi tynnyrinala (n. 0,5 ha) maata ja kes√§laidun yhdelle lehm√§lle. 1894 Poikien veistohuone 1908 Ensimm√§iset ilmaiset oppikirjat 1921 Yleinen oppivelvollisuus Suomessa (Toteutui Nousiaisissa 1930-luvun alkuun menness√§) 1931 Kirkonpiirin koulun 50-vuotisjuhlat 1935 Hiihtolomaa vietet√§√§n ensimm√§ist√§ kertaa 1953 Vanhaa 72 vuotta vanhaa koulurakennusta ryhdyttiin purkamaan. Talvisin l√§mp√∂tila saattoi olla luokissa 8-12 astetta. 3.4. 1955 Nykyisen koulurakennuksen eli Nousiaisten Kirkonpiirin kansakoulun vihki√§isjuhla(Koulu ei noussut aivan samoille sijoille kuin vanha rakennus, vaan vanhan rautakautisen linnoituksen p√§√§lle M√§ksm√§en l√§nsirinteeseen.) 1971 Nousiaisten ensimm√§inen esikoululuokka aloittaa opiskelun Kirkonpiirin koululla 1972 Peruskouluj√§rjestelm√§√§n siirtyminen 1980 j√§√§kiekkokaukalo talkoilla 1981 Kirkonpiirin koulun ja Nousiaisten kunnan koululaitoksen 100-vuotisjuhla 4.4. 1991 Maaherra Pirkko Ty√∂l√§j√§rvi vihkii Kirkonpiirin koulun lis√§rakennuksen k√§ytt√∂√∂n (Samalla peruskorjattiin vanha osa.) 2005 Kentt√§ ja kaukalo koululle 2007 Koulun laajennus alkaa 8.12.2008 Uusi lis√§rakennus vihit√§√§n k√§ytt√∂√∂n Kulttuuriministeri Stefan Wallinin puhe Kirkonpiirin koulun vihki√§isjuhlassa L√§hteet: Valkki, Ilmari 1981. Nousiaisten Kirkonpiirin koulun peruskoulun ja Nousiaisten kunnan koululaitoksen 100-vuotishistoriikki. (Kirkonpiirin koulun arkisto) Heino, Ulla 1980. Nousiaisten historia II.
A-- A- A A+ A++



Wiberg, Marjo
rehtori , 6. lk
Mobile: 044 435 5330
Pulli Juha
4. lk, vararehtori
Mobile: 044 435 5331
Opettajanhuone, koulunkäynninohj.
Mobile: 044 435 5327
Päiviö Sari
esiluokka a
Mobile: 044 435 5332
Vapola Anu
esiluokka b
Mobile: 044 435 5364
Antola Heidi
1. lk
Mobile: 044 435 5336
Bacso Katja
2. lk
Mobile: 044 435 5338
Helenius, Nelli
3. lk
Mobile: 044 435 5339
Knuutila Jussi
5. a lk
Mobile: 044 435 5334
Tuominiemi Piia
erityisopetus, ma-to
Mobile: 044 435 5337
Einiö Keijo
5. b lk
Mobile: 044 435 5329
Lahtonen Saila ja Mäkelä Maria
päivähoito
Mobile: 044 435 5333
Koskela Katri
laaja-alainen erityisopetus
Mobile: 044 435 5335
Tuomi-Cook Marika
englanti
Mobile: 044 435 5328
Lönnroth Maija
aamu- ja iltapäiväkerho
Mobile: 044 4355325
Sinisalo Sari
palveluvastaava-siivooja
Mobile: 044 435 5443








Nousiaisten kunta
Hallintokuja 2
21270 NOUSIAINEN
Kunnanvirasto avoinna arkisin klo 9:00-15:00
puh. (02) 4391 211, faksi (02) 4391 210
nousiaisten.kunta@nousiainen.fi
Click to listen highlighted text!