Koulun tarina

Haku

Tekstin koko

A- A A+
HAKU, TEKSTIN KOKO
  • sl1.jpg
  • sl2.jpg
  • sl3.jpg
  • sl4.jpg
  • sl5.jpg
P7300549   itsenäisyystanssit

Koulun suunnittelu ja rakentaminen

Kunnallinen koululaitos aloitti toimintansa Nousiaisissa 1880-luvun alussa. Koululaitos oli pitkään sama kuin kansakoululaitos. Koulutuksen laajentuminen tuli esille 1950-luvulla. Kunta perusti kansalaiskoulun vuonna 1958 ja vuodesta 1962 se toimi Henrikin koulun paikalla sijainneessa Moision tilan päärakennuksessa. Kunta ryhtyi 1960-luvulla pontevasti kohentamaan kansalaiskouluaan. Vahto tuli kumppaniksi vuonna 1962 ja Askainen, Lemu ja Velkua vuonna 1966. Tämän lisäksi Nousiainen päätti vielä vuoden 1964 lopulla anoa tulevaa koulu-uudistusta silmällä pitäen valtioneuvostolta lupaa kunnallisen keskikoulun perustamiseen ja vahvisti tammikuussa 1965 uuden koulu-uudistusohjelman, jossa päämääräksi asetettiin yhtenäiskoulun omaksuminen ja toteuttaminen. Jos 1880-luvulla oli kunnassa suhtauduttu kovin penseästi koko koulujärjestelmään, oltiin nyt siirrytty peräti eturivin uudistajien ja kehittäjien joukkoon.

Nousiainen ja Vahto saivat anomansa kunnallisen kokeilukeskikoulun perustamisluvan 13.5. 1965 ja ryhtyivät välittömästi valmistelemaan sen mukaisen opetuksen alkamista.Silloisen kansakoululain 14 §:n muutos teki mahdolliseksi yhdistää kansakoulu ja kansakouluun kuuluva keskikoulu yhdeksänvuotiseksi kokeiluperuskouluksi. Opetusministeriö myönsi 25.4. 1969 Nousiaisten, Askaisten, Lemun, Vahdon ja Velkuan kunnille yhteisesti luvan järjestää lukuvuodesta 1969-70 alkaen kansakoululaitokseensa sellaisen kokeilukoulun, jossa kansakoulu ja kansakouluun kuuluva keskikoulu oli yhdistetty kolmivuotiseksi yhtenäiskoulutyyppiseksi peruskoulun yläasteeksi. Henrikin kokeiluperuskoulu aloitti toimintansa 1.9. 1969. Koululle valmistui samana syksynä oma koulurakennus. Ensimmäiset perukoulun yläasteen läpikäyneet oppilaat saivat päästökirjan 31.5. 1972.

Vuonna 1967 alkoi uuden yläasteen koulun suunnittelu. Työ ei ollut helppo, sillä kukaan ei vuonna 1967 tiennyt, millainen yläaste tulisi olemaan. Koulujen rakennuspäätös tarkkoine rakennusnormeineen oli laadittu vain kansalaiskouluja varten. Ei voitu tietää valinnaisaineryhmien määrää ja kokoa tai erikoisluokkiin tarvittavien välineiden ja kaluston määrää ja laatua. Nämä seikat askarruttivat silloin, kolme vuotta ennen peruskouluasetuksen antamista ja viisi vuotta ennen varsinaiseen peruskouluun siirtymistä.

Myös uuden koulun rakennuslupa oli kiven takana. Monien vaiheiden jälkeen se ylimääräisessä valtioneuvoston esittelyssä hyväksyttiin. Koulun laajentuessa uudisrakennuksen rakennusohjelma hyväksyttiin vuoden 1967 lopulla ja työt saatettiin päätökseen niin, että koulu voitiin ottaa käyttöön syksyllä 1969. Samalla kokeiluperuskoulu sai toimiluvan, yläaste rehtorin ja muun tarpeellisen opettajakunnan. Ala-asteella oli taisteltava lasten ja heidän vanhempiensa sieluista, jotta lapset eivät olisi menneet vanhamuotoiseen oppikouluun. Tilaisuuksia peruskoulun paremmuudesta pidettiin Vahdolta Velkualle. Koulurakennuksen vihkiäisjuhlaa vietettiin vasta 22.3. 1970. Juhlapuheen piti silloinen opetusministeri Johannes Virolainen. Tätä ennen Nousiainen oli kuitenkin anonut, että kansalaiskoulusta ja kokeilukeskikoulusta muodostettaisiin syksyllä 1969 kolmivuotinen yhtenäiskoulutyyppinen peruskoulun yläaste.

1970-luvun kehistyslinjoja

Monivuotisten kokeilujen jälkeen Nousiaisten kunta oli 1970-luvun alussa valmis siirtymään kokonaan peruskouluun. Valtuusto hyväksyi tämän jo tammikuussa 1971, mutta hanke siirtyi vuodella Maskun tultua kuudenneksi jäseneksi Henrikin piiriin. Aiemmin maskulaiset olivat käyneet keskikoulua mm. Raisiossa. Nämä kunnat muodostivat lisäksi Hirvijoen erityiskoulupiirin, toisin sanoen yhteisen apukoulupiirin, jonka opetus annettiin Henrikin koulun tiloissa. Vasta 1990-luvun alussa Hirvijoen koulun toiminta lopetettiin ja se sulautetiiin osaksi Henrikin koulua toiminnan aikaisemmasta mitenkään muuttumatta.

Yläasteen tullessa Henrikin koulussa esiintyi pientä kurittomuutta. Koululautakunnan silloinen puheenjohtaja Eero Laaksonen arveli tämän johtuneen siitä, että oppilaat koottiin pienistä kyläkouluista isoon oppilaitokseen. Myös opettajakunta vaihtui nopeasti. Kuitenkin varsin pian koulusta muodostui hyvästä hengestään tunnettu oppilaitos.

Lukuvuonna 1971-72 kokeilutoiminta keskittyi lähinnä peruskoulun opetussuunnitelman (POPS-70) toteuttamiseen tähtäävään suunnittelu- ja tutkimustoimintaan. Opettajat osallistuivat POPS-70 koulutukseen kouluhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kaksi vuotta koulun johtajana toimineen Kauko Leivon virka vakinaistettiin, koska hän oli osoittautunut virkaan kykeneväksi ja hyvin käyttäytyväksi.

Vuonna 1972 keskusteltiin opettajien kokouksessa vilkkaasti oppilaiden mahdollisuudesta käydä Nummella välituntisin. Nummella käynnit olivat aiheuttaneet runsaasti myöhästymisiä ja pieniä varkauksiakin oli kaupoissa tapahtunut. Opettajakunta teki päätöksen, että oppilaat saavat poistua ns. ruokavälituntien aikana. Tämän jälkeenkin on Nummella käynti ollut yksi niistä asioista, josta koulussa on jatkuvasti keskusteltu. Maskun kunta liittyi yläasteen piiriin lukuvuoden 1972-73 alusta vuosiluokka kerrallaan. Raision Vaisaaressa aloittaneet maskulaiset jatkoivat siellä koulunsa loppuun. Masku oli sijoittanut oppilaansa Henrikin kouluun erilaisten sopimusten seurauksena, mutta Maskulle sen pohjoiset naapurit olivat huomattavasti tasa-arvoisempi kumppani kuin Raisio. Nousiaisten, Askaisten, Lemun, Maskun, Vahdon ja Velkuan kunnat siirtyivät kokonaan peruskoulujärjestelmään 1.8. 1972. Samalla Nousiaisten kokeiluperuskoulun nimi muuttui Henrikin kouluksi.

Peruskoulun yläasteen käynnistyminen syksyllä teki nuorisolle mahdolliseksi jatkaa opintojaan keskikoulutodistukseen saakka Nousiaisissa. Lukio-opetusta oli etsittävä Raisiosta, Mynämäeltä tai Turusta. Oman lukion rakentaminen tuli esille jo varsin pian. Nousiainen, Vahto ja Masku suhtautuivat asiaan myönteisesti ja näiden kuntien oppilaille koulunkäynnistä tuli ilmaista. Lupa myönnettiin ja Nousiaisten lukio aloitti toimintansa 1.8. 1976. Tämän jälkeen niin lukion kuin Henrikin koulun henkilökunta kuin tilatkin ovat olleet osin yhteisessä käytössä. Lukioikäisten läsnäolo oli omiaan myös rauhoittamaan ilmapiiriä.

Kansalaisopisto aloitti toimintansa myös 1970-luvun puolivälissä. Alunperin suunniteltiin kansalaisopistoa Henrikin piirin alueelle, mutta hanke herätti vastustusta. Laajempi Mynämäen Seudun Kansalaisopisto onkin toiminut Henrikin koulun tiloissa nyt jo yli kaksi vuosikymmentä.

Yläasteen koulun tilakysymys on alkuvuosia lukuun ottamatta ollut vaikea ongelma. Koululle valmistui lukuvuoden 1977 alkuun mennessä uutta opetus- ja sosiaalitilaa 1000 m2, mutta odotettua suurempi oppilasmäärän kasvu sekä Nousiaisten lukion toimiminen samoissa tiloissa olivat syynä siihen, että tilaongelma jäi suureksi, vaikka lukio saikin oman rakennuksensa vuoden 1979 alussa ja siihen laajennuksen vuonna 1985.

Koko 1970-luku oli taistelua tasokursseista, joita oli vieraissa kielissä, matematiikassa ja aluksi jopa fysiikassa ja kemiassa. Alimmilta tasokursseilta ei saanut jatko-opintokelpoisuutta lukioon. Tasokursseilla sekä tasokurssittomalla järjestelmällä oli molemmilla puoltajansa.

Peruskoululaki tuli voimaan vuonna 1985. Se korvasi vuodelta 1957 peräisin olleen vanhentuneen kansakoululain. Lakia täydentävä peruskouluasetus tuli voimaan samanaikaisesti.Lainsäädäntöä täydennettiin, mutta siitä huolimatta puitteet pysyivät entisellään vuoteen 1998 asti, jolloin voimaan tulivat uudet perusopetuslaki ja -asetus.

Tasokurssit poistuivat tuntikehysjärjestelmän tieltä. Se antoi opettajille mahdollisuuksia työnsä järjestelyyn ja takasi kaikille oppilaille lukiokelpoisuuden. Kouluun audiovisuaaliset mahdollisuudet paranivat, sillä televisiosta, videosta ja piirtoheittimestä tuli yhä yleisempi opetuksen apuväline.

Tietotekniikan kehitys on ollut tyypillistä 1990-luvulle. Sekä opetus että hallinto on käyttänyt sitä runsaasti hyväkseen. Tietotekniikka helpotaa monin tavoin oppilaan ja opettajan työtä. Arvosanat näppäillään tietokoneelle ja se tulostaa todistukset vaivattomantuntuisesti. Koulun Internet-sivuja ylläpidetään korkeatasoisena ja atk-opetus on monipuolista. Tietotekniikkaa ryhdyttiin käyttämään muissakin oppiaineissa niin tiedonhankinnassa kuin erilaisten tutkielmien tekemisessä.

1990-luku: Vahto ja Masku irtautuvat

Koulun oppilasmäärä saavutti huippunsa lukuvuonna 1990-91. Tuolloin oppilaita oli 570. Keväällä 1992 Vahto irtautui yhteistyöstä ja sikäläiset oppilaat siirtyivät Ruskolle, jonne mainitut kunnat perustivat oman yläasteensa.

Opetussuunnitelma muutettiin, kurssitettiin ja jaksotettiin 1990-luvun puolivälissä. Uusi järjestelmä otti huomioon entistä paremmin oppilaan menestymisen pidemmällä ajanjaksolla ja lisäsi oppilaan tavoitteellisuutta ja samalla opiskelumotivaatiota. Opiskelutahti tiivistyi uuden järjestelmän seurauksena. Henrikin koulu saattoi ylpeillä, paitsi varsin korkeatasoisella opetuksellaan, myös laajalla valinnaisainevalikoimallaan, joka käsitti mm. kuusi oppilaalle vierasta kieltä.

Vuonna 1999 Maskun kunta irtautui kouluyhteistyöstä. Se merkitsi, että koulun oppilasmäärä putosi 1970-luvun alun tasolle. Ensimmäistä kertaa koulu saattoi toimia sopivan kokoisissa tiloissa. Kaiken lisäksi koulurakennus peruskorjattiin vuosien 2000 ja 2001 aikana.

Jälleen uusia opetussuunnitelmia ryhdyttiin valmistelemaan syksyllä 2002. Ne otettiin asteittain käyttöön syksystä 2004 alkaen. Vuoden 2006 syksystä koko koulu opiskeli uusien opetussuunnitelmien mukaan. Uudet opetussuunnitelmat merkitsivät muun muassa valinnaisaineiden tuntimäärän supistumista. Vuoden 2008 syksyllä koulussa oli oppilaita 314.

Terveydenhoito

Henrikin koulun oppilaat ovat koko toiminnan ajan olleet suunnitelmallisen kouluterveydenhoidon piirissä. Terveydenhoitaja, hammas-, yleis- ja erikoislääkärit ovat olleet tavoitettavissa säännöllisesti. Kouluterveydenhoidon tehtävä on ollut sama kuin muunkin terveydenhoidon, jolloin pääpaino on ollut ennalta ehkäisevässä ja hoitavassa toiminnassa. Kuluneiden vuosikymmenien aikana terveydelliset ongelmat ovat hieman muuttuneet. Esimerkiksi lukuvuonna 1975-76 löytyi varsinkin pojilta lattajalkoja melkoisesti. Samoin alkuvuosina hampaiden kunto oli heikompi kuin kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Toisaalta erilaiset psyykkiset ongelmat ovat tulleet esille 1990-luvulla.

Vanhempainillat

Henrikin koulussa on muodostunut tavaksi järjestää jokaiselle luokka-asteella vanhempainillat kerran lukukaudessa. Aihepiirit ovat liittyneet jatko-opintoihin, valinnaisaineisiin, tasokurssijärjestelmään, yleisesti opintoihin tai moniin nuoruusiän eri puoliin. Viimeksi mainittuihin kuuluvat tiedon välittäminen vanhemmille oppilaiden esimerkiksi päihteiden käytöstä, liikennekurista, terveydentilasta.

 

 20150505 081208 20150505 081226  20150505 081103 20150505 081214
  Click to listen highlighted text! Koulun tarina Tulosta Sähköposti     Koulun suunnittelu ja rakentaminenKunnallinen koululaitos aloitti toimintansa Nousiaisissa 1880-luvun alussa. Koululaitos oli pitkään sama kuin kansakoululaitos. Koulutuksen laajentuminen tuli esille 1950-luvulla. Kunta perusti kansalaiskoulun vuonna 1958 ja vuodesta 1962 se toimi Henrikin koulun paikalla sijainneessa Moision tilan päärakennuksessa. Kunta ryhtyi 1960-luvulla pontevasti kohentamaan kansalaiskouluaan. Vahto tuli kumppaniksi vuonna 1962 ja Askainen, Lemu ja Velkua vuonna 1966. Tämän lisäksi Nousiainen päätti vielä vuoden 1964 lopulla anoa tulevaa koulu-uudistusta silmällä pitäen valtioneuvostolta lupaa kunnallisen keskikoulun perustamiseen ja vahvisti tammikuussa 1965 uuden koulu-uudistusohjelman, jossa päämääräksi asetettiin yhtenäiskoulun omaksuminen ja toteuttaminen. Jos 1880-luvulla oli kunnassa suhtauduttu kovin penseästi koko koulujärjestelmään, oltiin nyt siirrytty peräti eturivin uudistajien ja kehittäjien joukkoon.Nousiainen ja Vahto saivat anomansa kunnallisen kokeilukeskikoulun perustamisluvan 13.5. 1965 ja ryhtyivät välittömästi valmistelemaan sen mukaisen opetuksen alkamista.Silloisen kansakoululain 14 §:n muutos teki mahdolliseksi yhdistää kansakoulu ja kansakouluun kuuluva keskikoulu yhdeksänvuotiseksi kokeiluperuskouluksi. Opetusministeriö myönsi 25.4. 1969 Nousiaisten, Askaisten, Lemun, Vahdon ja Velkuan kunnille yhteisesti luvan järjestää lukuvuodesta 1969-70 alkaen kansakoululaitokseensa sellaisen kokeilukoulun, jossa kansakoulu ja kansakouluun kuuluva keskikoulu oli yhdistetty kolmivuotiseksi yhtenäiskoulutyyppiseksi peruskoulun yläasteeksi. Henrikin kokeiluperuskoulu aloitti toimintansa 1.9. 1969. Koululle valmistui samana syksynä oma koulurakennus. Ensimmäiset perukoulun yläasteen läpikäyneet oppilaat saivat päästökirjan 31.5. 1972.Vuonna 1967 alkoi uuden yläasteen koulun suunnittelu. Työ ei ollut helppo, sillä kukaan ei vuonna 1967 tiennyt, millainen yläaste tulisi olemaan. Koulujen rakennuspäätös tarkkoine rakennusnormeineen oli laadittu vain kansalaiskouluja varten. Ei voitu tietää valinnaisaineryhmien määrää ja kokoa tai erikoisluokkiin tarvittavien välineiden ja kaluston määrää ja laatua. Nämä seikat askarruttivat silloin, kolme vuotta ennen peruskouluasetuksen antamista ja viisi vuotta ennen varsinaiseen peruskouluun siirtymistä.Myös uuden koulun rakennuslupa oli kiven takana. Monien vaiheiden jälkeen se ylimääräisessä valtioneuvoston esittelyssä hyväksyttiin. Koulun laajentuessa uudisrakennuksen rakennusohjelma hyväksyttiin vuoden 1967 lopulla ja työt saatettiin päätökseen niin, että koulu voitiin ottaa käyttöön syksyllä 1969. Samalla kokeiluperuskoulu sai toimiluvan, yläaste rehtorin ja muun tarpeellisen opettajakunnan. Ala-asteella oli taisteltava lasten ja heidän vanhempiensa sieluista, jotta lapset eivät olisi menneet vanhamuotoiseen oppikouluun. Tilaisuuksia peruskoulun paremmuudesta pidettiin Vahdolta Velkualle. Koulurakennuksen vihkiäisjuhlaa vietettiin vasta 22.3. 1970. Juhlapuheen piti silloinen opetusministeri Johannes Virolainen. Tätä ennen Nousiainen oli kuitenkin anonut, että kansalaiskoulusta ja kokeilukeskikoulusta muodostettaisiin syksyllä 1969 kolmivuotinen yhtenäiskoulutyyppinen peruskoulun yläaste.1970-luvun kehistyslinjojaMonivuotisten kokeilujen jälkeen Nousiaisten kunta oli 1970-luvun alussa valmis siirtymään kokonaan peruskouluun. Valtuusto hyväksyi tämän jo tammikuussa 1971, mutta hanke siirtyi vuodella Maskun tultua kuudenneksi jäseneksi Henrikin piiriin. Aiemmin maskulaiset olivat käyneet keskikoulua mm. Raisiossa. Nämä kunnat muodostivat lisäksi Hirvijoen erityiskoulupiirin, toisin sanoen yhteisen apukoulupiirin, jonka opetus annettiin Henrikin koulun tiloissa. Vasta 1990-luvun alussa Hirvijoen koulun toiminta lopetettiin ja se sulautetiiin osaksi Henrikin koulua toiminnan aikaisemmasta mitenkään muuttumatta.Yläasteen tullessa Henrikin koulussa esiintyi pientä kurittomuutta. Koululautakunnan silloinen puheenjohtaja Eero Laaksonen arveli tämän johtuneen siitä, että oppilaat koottiin pienistä kyläkouluista isoon oppilaitokseen. Myös opettajakunta vaihtui nopeasti. Kuitenkin varsin pian koulusta muodostui hyvästä hengestään tunnettu oppilaitos.Lukuvuonna 1971-72 kokeilutoiminta keskittyi lähinnä peruskoulun opetussuunnitelman (POPS-70) toteuttamiseen tähtäävään suunnittelu- ja tutkimustoimintaan. Opettajat osallistuivat POPS-70 koulutukseen kouluhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Kaksi vuotta koulun johtajana toimineen Kauko Leivon virka vakinaistettiin, koska hän oli osoittautunut virkaan kykeneväksi ja hyvin käyttäytyväksi.Vuonna 1972 keskusteltiin opettajien kokouksessa vilkkaasti oppilaiden mahdollisuudesta käydä Nummella välituntisin. Nummella käynnit olivat aiheuttaneet runsaasti myöhästymisiä ja pieniä varkauksiakin oli kaupoissa tapahtunut. Opettajakunta teki päätöksen, että oppilaat saavat poistua ns. ruokavälituntien aikana. Tämän jälkeenkin on Nummella käynti ollut yksi niistä asioista, josta koulussa on jatkuvasti keskusteltu. Maskun kunta liittyi yläasteen piiriin lukuvuoden 1972-73 alusta vuosiluokka kerrallaan. Raision Vaisaaressa aloittaneet maskulaiset jatkoivat siellä koulunsa loppuun. Masku oli sijoittanut oppilaansa Henrikin kouluun erilaisten sopimusten seurauksena, mutta Maskulle sen pohjoiset naapurit olivat huomattavasti tasa-arvoisempi kumppani kuin Raisio. Nousiaisten, Askaisten, Lemun, Maskun, Vahdon ja Velkuan kunnat siirtyivät kokonaan peruskoulujärjestelmään 1.8. 1972. Samalla Nousiaisten kokeiluperuskoulun nimi muuttui Henrikin kouluksi.Peruskoulun yläasteen käynnistyminen syksyllä teki nuorisolle mahdolliseksi jatkaa opintojaan keskikoulutodistukseen saakka Nousiaisissa. Lukio-opetusta oli etsittävä Raisiosta, Mynämäeltä tai Turusta. Oman lukion rakentaminen tuli esille jo varsin pian. Nousiainen, Vahto ja Masku suhtautuivat asiaan myönteisesti ja näiden kuntien oppilaille koulunkäynnistä tuli ilmaista. Lupa myönnettiin ja Nousiaisten lukio aloitti toimintansa 1.8. 1976. Tämän jälkeen niin lukion kuin Henrikin koulun henkilökunta kuin tilatkin ovat olleet osin yhteisessä käytössä. Lukioikäisten läsnäolo oli omiaan myös rauhoittamaan ilmapiiriä.Kansalaisopisto aloitti toimintansa myös 1970-luvun puolivälissä. Alunperin suunniteltiin kansalaisopistoa Henrikin piirin alueelle, mutta hanke herätti vastustusta. Laajempi Mynämäen Seudun Kansalaisopisto onkin toiminut Henrikin koulun tiloissa nyt jo yli kaksi vuosikymmentä.Yläasteen koulun tilakysymys on alkuvuosia lukuun ottamatta ollut vaikea ongelma. Koululle valmistui lukuvuoden 1977 alkuun mennessä uutta opetus- ja sosiaalitilaa 1000 m2, mutta odotettua suurempi oppilasmäärän kasvu sekä Nousiaisten lukion toimiminen samoissa tiloissa olivat syynä siihen, että tilaongelma jäi suureksi, vaikka lukio saikin oman rakennuksensa vuoden 1979 alussa ja siihen laajennuksen vuonna 1985.Koko 1970-luku oli taistelua tasokursseista, joita oli vieraissa kielissä, matematiikassa ja aluksi jopa fysiikassa ja kemiassa. Alimmilta tasokursseilta ei saanut jatko-opintokelpoisuutta lukioon. Tasokursseilla sekä tasokurssittomalla järjestelmällä oli molemmilla puoltajansa.Peruskoululaki tuli voimaan vuonna 1985. Se korvasi vuodelta 1957 peräisin olleen vanhentuneen kansakoululain. Lakia täydentävä peruskouluasetus tuli voimaan samanaikaisesti.Lainsäädäntöä täydennettiin, mutta siitä huolimatta puitteet pysyivät entisellään vuoteen 1998 asti, jolloin voimaan tulivat uudet perusopetuslaki ja -asetus.Tasokurssit poistuivat tuntikehysjärjestelmän tieltä. Se antoi opettajille mahdollisuuksia työnsä järjestelyyn ja takasi kaikille oppilaille lukiokelpoisuuden. Kouluun audiovisuaaliset mahdollisuudet paranivat, sillä televisiosta, videosta ja piirtoheittimestä tuli yhä yleisempi opetuksen apuväline.Tietotekniikan kehitys on ollut tyypillistä 1990-luvulle. Sekä opetus että hallinto on käyttänyt sitä runsaasti hyväkseen. Tietotekniikka helpotaa monin tavoin oppilaan ja opettajan työtä. Arvosanat näppäillään tietokoneelle ja se tulostaa todistukset vaivattomantuntuisesti. Koulun Internet-sivuja ylläpidetään korkeatasoisena ja atk-opetus on monipuolista. Tietotekniikkaa ryhdyttiin käyttämään muissakin oppiaineissa niin tiedonhankinnassa kuin erilaisten tutkielmien tekemisessä.1990-luku: Vahto ja Masku irtautuvatKoulun oppilasmäärä saavutti huippunsa lukuvuonna 1990-91. Tuolloin oppilaita oli 570. Keväällä 1992 Vahto irtautui yhteistyöstä ja sikäläiset oppilaat siirtyivät Ruskolle, jonne mainitut kunnat perustivat oman yläasteensa.Opetussuunnitelma muutettiin, kurssitettiin ja jaksotettiin 1990-luvun puolivälissä. Uusi järjestelmä otti huomioon entistä paremmin oppilaan menestymisen pidemmällä ajanjaksolla ja lisäsi oppilaan tavoitteellisuutta ja samalla opiskelumotivaatiota. Opiskelutahti tiivistyi uuden järjestelmän seurauksena. Henrikin koulu saattoi ylpeillä, paitsi varsin korkeatasoisella opetuksellaan, myös laajalla valinnaisainevalikoimallaan, joka käsitti mm. kuusi oppilaalle vierasta kieltä.Vuonna 1999 Maskun kunta irtautui kouluyhteistyöstä. Se merkitsi, että koulun oppilasmäärä putosi 1970-luvun alun tasolle. Ensimmäistä kertaa koulu saattoi toimia sopivan kokoisissa tiloissa. Kaiken lisäksi koulurakennus peruskorjattiin vuosien 2000 ja 2001 aikana.Jälleen uusia opetussuunnitelmia ryhdyttiin valmistelemaan syksyllä 2002. Ne otettiin asteittain käyttöön syksystä 2004 alkaen. Vuoden 2006 syksystä koko koulu opiskeli uusien opetussuunnitelmien mukaan. Uudet opetussuunnitelmat merkitsivät muun muassa valinnaisaineiden tuntimäärän supistumista. Vuoden 2008 syksyllä koulussa oli oppilaita 314.TerveydenhoitoHenrikin koulun oppilaat ovat koko toiminnan ajan olleet suunnitelmallisen kouluterveydenhoidon piirissä. Terveydenhoitaja, hammas-, yleis- ja erikoislääkärit ovat olleet tavoitettavissa säännöllisesti. Kouluterveydenhoidon tehtävä on ollut sama kuin muunkin terveydenhoidon, jolloin pääpaino on ollut ennalta ehkäisevässä ja hoitavassa toiminnassa. Kuluneiden vuosikymmenien aikana terveydelliset ongelmat ovat hieman muuttuneet. Esimerkiksi lukuvuonna 1975-76 löytyi varsinkin pojilta lattajalkoja melkoisesti. Samoin alkuvuosina hampaiden kunto oli heikompi kuin kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Toisaalta erilaiset psyykkiset ongelmat ovat tulleet esille 1990-luvulla.VanhempainillatHenrikin koulussa on muodostunut tavaksi järjestää jokaiselle luokka-asteella vanhempainillat kerran lukukaudessa. Aihepiirit ovat liittyneet jatko-opintoihin, valinnaisaineisiin, tasokurssijärjestelmään, yleisesti opintoihin tai moniin nuoruusiän eri puoliin. Viimeksi mainittuihin kuuluvat tiedon välittäminen vanhemmille oppilaiden esimerkiksi päihteiden käytöstä, liikennekurista, terveydentilasta.      
Nousiaisten kunta
Hallintokuja 2
21270 NOUSIAINEN
Kunnanvirasto avoinna arkisin klo 9:00-15:00
puh. (02) 4391 211, faksi (02) 4391 210
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.



Click to listen highlighted text!