Historia

Haku

Tekstin koko

A- A A+
HAKU, TEKSTIN KOKO
  • sl1.jpg
  • sl2.jpg
  • sl3.jpg
  • sl4.jpg
  • sl5.jpg

Suomessa alettiin 1800-luvun puolivälin tienoilla vaatia yhä laajemmin uudenlaisen kansanopetuksen järjestämistä. Nousevan kansallisuusaatteen innoittamana sivistyneistö lähti taistelemaan tavallisen kansan sivistystason puolesta ja uskoi koulutuksen merkitykseen sosiaalisten epäkohtien poistajana ja aineellisen hyvinvoinnin kasvattajana. Vuonna 1866 vahvistettiin kansakouluasetus ja nykyään ympäri maailmaa tunnettu suomalainen koulutusjärjestelmä sai alkunsa.

Alku ei tosin ollut kovinkaan lupaava, sillä kehitys oli hidasta. Kansakouluasetus jätti koulun perustamisvastuun kuntien vapaaseen harkintaan ja luvatun valtioavun sai ainoastaan, mikäli kunta ryhtyisi ”ylhäisen kansakoulun” rakentamiseen. 1870-luvulla maaseudun vaurastuminen ja toisaalta alkava teollistuminen saivat aikaan muutoksia myös perinteisissä kyläyhteisöissä ja uudet aatteet saivat hiljalleen vastakaikua myös maaseudulla. Perinteisesti koulua oli käyty joko kotona tai seurakuntien kiertokouluissa. Nämä eivät kuitenkaan tarjonneet kovinkaan laadukasta  opetusta ja oppilaiden taidot jäivät yleisesti heikoiksi.

Maaseuturahvaan enemmistö suhtautui pitkään kouluihin herrojen turhana vouhotuksena. Ajateltiin, että jos siitä olisi jotain hyötyä, se häviäisi herrojen taskuihin. ”Olihan ennenkin tultu toimeen ilman kouluja”, oli yleinen mielipide. Toisaalta osa sivistyneistöstäkin piti kansan opetusta turhana. Sitkeintä kansakoulujen vastustus oli yllättäen vauraimmilla alueilla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Nousiaisissakin kouluhaaveet haudattiin muutamiksi vuosiksi, kunnes 1877 kuntakokous ryhtyi valmistelemaan kansakoulutoimintaa. ”Korkeimman kansakoulun komitean” valmistelujen tuloksena ja kuntakokouksen päätöksellä Nousiaisten ensimmäisen kansakoulun rakennuspäätös syntyi viimein joulukuussa 1879. Rakennustyön alkutaipaleella järjestettiin ”koko pitäjän taksvärkki”, jotta koulun paikalla ollut valtaisa irtokivilohkarekerros saatiin siirrettyä sivuun. Osa näistä lohkareista muodostaa edelleen kiviaidan koulun ympärillä. Kunnassa määrättiin lisäksi joka talosta tuotavaksi ”kaksi viisisylillistä” hirttä koulun rakentamiseksi.

Mäksmäen laelle rakennettu koulu (eli nykyinen Kirkonpiirin koulu) vihittiin käyttöön 5.10.1881. Arvokkaassa vihkiäisjuhlassa pidetyissä puheissa läsnäoleville tähdennettiin koulun jaloja päämääriä ja muistettiin lämpimin sanoin seurakunnan kirkkoherra Nils Johan Almarkin huomattavaa panosta suunnitelmien toteuttamisessa. ”Ylhäisemmän kansakoulun” tavoitteeksi määriteltiin rahvaan yleissivistyksen kohottaminen, kun taas alkeisopetus eli lukemisen, kirjoittamisen ja laskennon alkeet jätettiin kotien, pienten lasten koulujen (nyk. vastaa 1. ja 2.-luokkaa ja esikoulua) tai kiertokoulujen huoleksi.

Koulutyö aloitettiin heti vihkiäisiä seuranneena päivänä koulun ensimmäisen opettajan Abraham Henriksonin johdolla. Ensimmäisenä päivänä kouluun ilmestyneet 7-19 -vuotiaat pojat ja tytöt jaettiin ensimmäiseen ja toiseen osastoon ja opinnot aloitettiin uskonnossa, äidinkielessä, kirjoituksessa, maantieteessä, historiassa, luvunlaskussa, laulussa, voimistelussa ja käsitöissä. Kaikkiaan ensimmäisenä vuonna koulua kävi 50 oppilasta. Ensimmäisenä kouluun ilmoittautunut oppilas oli 18-vuotias Josef Maurits Rusin.

Parina ensimmäisenä vuotena koulussa oli ainoastaan yksi opettaja, kunnes vuonna 1883 valmistui ns. tyttökoulu, jossa ensimmäisenä naisopettajana toimi Eine Blom. Koulurakennus oli hyvin pitkä. Luokkahuoneet oli sijoitettu rakennuksen päihin, jolloin keskelle jäi tilaa juhlasalille ja muille huoneille. Tytöt ja pojat eristettiin toisistaan ja he viettivät välitunnitkin eri aikoihin.
Monista epäluuloista huolimatta koulun olemassaoloa ei koskaan kyseenalaistettu, vaikka opetuksen opetuksen kannattajien oli aika ajoin taitettava peistä koulun puolesta. Pitäjäläisten oli heidän mukaansa oltava kiitollisuuden velassa laitoksesta, ”jossa lapsista poistetaan tuhmuutta, raakuutta, itsepintaisuutta, epäuskoisuutta ym. ja sen sijaan istutetaan heihin viisautta, sivistystä, nöyryyttä, uskoa, jotta siis heistä tulisi kelpo kansalaisia, suomea puhuvia ja suomenkieltä rakastavia ihmisiä”. Seuraavien vuosien aikana oppitulokset paranivat niin, että jopa Sanomia Turusta –lehdessä ihmeteltiin: ”…ettei olisi voinut uskoa, että lasten päähän on niin paljon oppia saatu jäämään niin vähässä ajassa jotta monen vanhemman täytyy kummastella, kun lapsi osaa enempi heitä.”

1800-luvun loppupuolella koulu voi huonosti ja Nousiaisia pidettiin yhtenä maakunnan kehnoimmin kouluasiansa hoitaneena kuntana. 1900-luvun alussa kuntaan perustettiin kolme muuta koulua Paijulaan, Nummelle ja Valpperiin ja koulutoimi alkoi hiljalleen kehittyä.


Muita virstanpylväitä:

1881 Ensimmäinen opettaja sai rahapalkkaa 250 mk vuodessa, 12 syltä halkoja, kaksi aamia heiniä, yksi tynnyrinala (n. 0,5 ha) maata ja kesälaidun yhdelle lehmälle.

1894 Poikien veistohuone

1908 Ensimmäiset ilmaiset oppikirjat

1921 Yleinen oppivelvollisuus Suomessa (Toteutui Nousiaisissa 1930-luvun alkuun mennessä)

1931 Kirkonpiirin koulun 50-vuotisjuhlat

1935 Hiihtolomaa vietetään ensimmäistä kertaa

1953 Vanhaa 72 vuotta vanhaa koulurakennusta ryhdyttiin purkamaan. Talvisin lämpötila saattoi olla luokissa 8-12 astetta.

3.4. 1955 Nykyisen koulurakennuksen eli Nousiaisten Kirkonpiirin kansakoulun vihkiäisjuhla
(Koulu ei noussut aivan samoille sijoille kuin vanha rakennus, vaan vanhan rautakautisen linnoituksen päälle Mäksmäen länsirinteeseen.)

1971 Nousiaisten ensimmäinen esikoululuokka aloittaa opiskelun Kirkonpiirin koululla

1972 Peruskoulujärjestelmään siirtyminen

1980 jääkiekkokaukalo talkoilla

1981 Kirkonpiirin koulun ja Nousiaisten kunnan koululaitoksen 100-vuotisjuhla

4.4. 1991 Maaherra Pirkko Työläjärvi vihkii Kirkonpiirin koulun lisärakennuksen käyttöön (Samalla peruskorjattiin vanha osa.)

2005 Kenttä ja kaukalo koululle

2007 Koulun laajennus alkaa

8.12.2008 Uusi lisärakennus vihitään käyttöön
Kulttuuriministeri Stefan Wallinin puhe Kirkonpiirin koulun vihkiäisjuhlassa

Lähteet:
Valkki, Ilmari 1981. Nousiaisten Kirkonpiirin koulun peruskoulun ja Nousiaisten kunnan koululaitoksen 100-vuotishistoriikki. (Kirkonpiirin koulun arkisto)

Heino, Ulla 1980. Nousiaisten historia II.

  Click to listen highlighted text! Historia Tulosta Sähköposti Suomessa alettiin 1800-luvun puolivälin tienoilla vaatia yhä laajemmin uudenlaisen kansanopetuksen järjestämistä. Nousevan kansallisuusaatteen innoittamana sivistyneistö lähti taistelemaan tavallisen kansan sivistystason puolesta ja uskoi koulutuksen merkitykseen sosiaalisten epäkohtien poistajana ja aineellisen hyvinvoinnin kasvattajana. Vuonna 1866 vahvistettiin kansakouluasetus ja nykyään ympäri maailmaa tunnettu suomalainen koulutusjärjestelmä sai alkunsa. Alku ei tosin ollut kovinkaan lupaava, sillä kehitys oli hidasta. Kansakouluasetus jätti koulun perustamisvastuun kuntien vapaaseen harkintaan ja luvatun valtioavun sai ainoastaan, mikäli kunta ryhtyisi ”ylhäisen kansakoulun” rakentamiseen. 1870-luvulla maaseudun vaurastuminen ja toisaalta alkava teollistuminen saivat aikaan muutoksia myös perinteisissä kyläyhteisöissä ja uudet aatteet saivat hiljalleen vastakaikua myös maaseudulla. Perinteisesti koulua oli käyty joko kotona tai seurakuntien kiertokouluissa. Nämä eivät kuitenkaan tarjonneet kovinkaan laadukasta  opetusta ja oppilaiden taidot jäivät yleisesti heikoiksi. Maaseuturahvaan enemmistö suhtautui pitkään kouluihin herrojen turhana vouhotuksena. Ajateltiin, että jos siitä olisi jotain hyötyä, se häviäisi herrojen taskuihin. ”Olihan ennenkin tultu toimeen ilman kouluja”, oli yleinen mielipide. Toisaalta osa sivistyneistöstäkin piti kansan opetusta turhana. Sitkeintä kansakoulujen vastustus oli yllättäen vauraimmilla alueilla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Nousiaisissakin kouluhaaveet haudattiin muutamiksi vuosiksi, kunnes 1877 kuntakokous ryhtyi valmistelemaan kansakoulutoimintaa. ”Korkeimman kansakoulun komitean” valmistelujen tuloksena ja kuntakokouksen päätöksellä Nousiaisten ensimmäisen kansakoulun rakennuspäätös syntyi viimein joulukuussa 1879. Rakennustyön alkutaipaleella järjestettiin ”koko pitäjän taksvärkki”, jotta koulun paikalla ollut valtaisa irtokivilohkarekerros saatiin siirrettyä sivuun. Osa näistä lohkareista muodostaa edelleen kiviaidan koulun ympärillä. Kunnassa määrättiin lisäksi joka talosta tuotavaksi ”kaksi viisisylillistä” hirttä koulun rakentamiseksi. Mäksmäen laelle rakennettu koulu (eli nykyinen Kirkonpiirin koulu) vihittiin käyttöön 5.10.1881. Arvokkaassa vihkiäisjuhlassa pidetyissä puheissa läsnäoleville tähdennettiin koulun jaloja päämääriä ja muistettiin lämpimin sanoin seurakunnan kirkkoherra Nils Johan Almarkin huomattavaa panosta suunnitelmien toteuttamisessa. ”Ylhäisemmän kansakoulun” tavoitteeksi määriteltiin rahvaan yleissivistyksen kohottaminen, kun taas alkeisopetus eli lukemisen, kirjoittamisen ja laskennon alkeet jätettiin kotien, pienten lasten koulujen (nyk. vastaa 1. ja 2.-luokkaa ja esikoulua) tai kiertokoulujen huoleksi. Koulutyö aloitettiin heti vihkiäisiä seuranneena päivänä koulun ensimmäisen opettajan Abraham Henriksonin johdolla. Ensimmäisenä päivänä kouluun ilmestyneet 7-19 -vuotiaat pojat ja tytöt jaettiin ensimmäiseen ja toiseen osastoon ja opinnot aloitettiin uskonnossa, äidinkielessä, kirjoituksessa, maantieteessä, historiassa, luvunlaskussa, laulussa, voimistelussa ja käsitöissä. Kaikkiaan ensimmäisenä vuonna koulua kävi 50 oppilasta. Ensimmäisenä kouluun ilmoittautunut oppilas oli 18-vuotias Josef Maurits Rusin. Parina ensimmäisenä vuotena koulussa oli ainoastaan yksi opettaja, kunnes vuonna 1883 valmistui ns. tyttökoulu, jossa ensimmäisenä naisopettajana toimi Eine Blom. Koulurakennus oli hyvin pitkä. Luokkahuoneet oli sijoitettu rakennuksen päihin, jolloin keskelle jäi tilaa juhlasalille ja muille huoneille. Tytöt ja pojat eristettiin toisistaan ja he viettivät välitunnitkin eri aikoihin.Monista epäluuloista huolimatta koulun olemassaoloa ei koskaan kyseenalaistettu, vaikka opetuksen opetuksen kannattajien oli aika ajoin taitettava peistä koulun puolesta. Pitäjäläisten oli heidän mukaansa oltava kiitollisuuden velassa laitoksesta, ”jossa lapsista poistetaan tuhmuutta, raakuutta, itsepintaisuutta, epäuskoisuutta ym. ja sen sijaan istutetaan heihin viisautta, sivistystä, nöyryyttä, uskoa, jotta siis heistä tulisi kelpo kansalaisia, suomea puhuvia ja suomenkieltä rakastavia ihmisiä”. Seuraavien vuosien aikana oppitulokset paranivat niin, että jopa Sanomia Turusta –lehdessä ihmeteltiin: ”…ettei olisi voinut uskoa, että lasten päähän on niin paljon oppia saatu jäämään niin vähässä ajassa jotta monen vanhemman täytyy kummastella, kun lapsi osaa enempi heitä.” 1800-luvun loppupuolella koulu voi huonosti ja Nousiaisia pidettiin yhtenä maakunnan kehnoimmin kouluasiansa hoitaneena kuntana. 1900-luvun alussa kuntaan perustettiin kolme muuta koulua Paijulaan, Nummelle ja Valpperiin ja koulutoimi alkoi hiljalleen kehittyä. Muita virstanpylväitä: 1881 Ensimmäinen opettaja sai rahapalkkaa 250 mk vuodessa, 12 syltä halkoja, kaksi aamia heiniä, yksi tynnyrinala (n. 0,5 ha) maata ja kesälaidun yhdelle lehmälle. 1894 Poikien veistohuone 1908 Ensimmäiset ilmaiset oppikirjat 1921 Yleinen oppivelvollisuus Suomessa (Toteutui Nousiaisissa 1930-luvun alkuun mennessä) 1931 Kirkonpiirin koulun 50-vuotisjuhlat 1935 Hiihtolomaa vietetään ensimmäistä kertaa 1953 Vanhaa 72 vuotta vanhaa koulurakennusta ryhdyttiin purkamaan. Talvisin lämpötila saattoi olla luokissa 8-12 astetta. 3.4. 1955 Nykyisen koulurakennuksen eli Nousiaisten Kirkonpiirin kansakoulun vihkiäisjuhla(Koulu ei noussut aivan samoille sijoille kuin vanha rakennus, vaan vanhan rautakautisen linnoituksen päälle Mäksmäen länsirinteeseen.) 1971 Nousiaisten ensimmäinen esikoululuokka aloittaa opiskelun Kirkonpiirin koululla 1972 Peruskoulujärjestelmään siirtyminen 1980 jääkiekkokaukalo talkoilla 1981 Kirkonpiirin koulun ja Nousiaisten kunnan koululaitoksen 100-vuotisjuhla 4.4. 1991 Maaherra Pirkko Työläjärvi vihkii Kirkonpiirin koulun lisärakennuksen käyttöön (Samalla peruskorjattiin vanha osa.) 2005 Kenttä ja kaukalo koululle 2007 Koulun laajennus alkaa 8.12.2008 Uusi lisärakennus vihitään käyttöön Kulttuuriministeri Stefan Wallinin puhe Kirkonpiirin koulun vihkiäisjuhlassa Lähteet: Valkki, Ilmari 1981. Nousiaisten Kirkonpiirin koulun peruskoulun ja Nousiaisten kunnan koululaitoksen 100-vuotishistoriikki. (Kirkonpiirin koulun arkisto) Heino, Ulla 1980. Nousiaisten historia II.
Nousiaisten kunta
Hallintokuja 2
21270 NOUSIAINEN
Kunnanvirasto avoinna arkisin klo 9:00-15:00
puh. (02) 4391 211, faksi (02) 4391 210
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.



Click to listen highlighted text!