5. Rakennustyön suorittaminen ja katselmukset

Rakennustyön aloittaminen

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on tehtävä kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle aloittamisilmoitus rakentamislupaa edellyttävästä rakennustyöstä ennen työn aloittamista. Aloittamisilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos ennen rakennustyön aloittamista on pidetty aloituskokous.

Rakennustyö katsotaan aloitetuksi, kun rakennuksen perustuksen valutyöt tai perustukseen kuuluvien rakennusosien asentaminen on alkanut. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä rakennustyö on aloitettu, kun rakenteiden tai rakennusosien purkaminen tai rakentaminen on alkanut. Jos suunnittelun kannalta on välttämätöntä purkaa rakenteita, on purkutyö mahdollinen ennen korjaus- ja muutostyön alkua.

Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin vastaavasta työnjohtajasta ja hankkeen niin edellyttäessä erityisalan työnjohtajasta on jätetty ilmoitus rakennusvalvontaviranomaiselle.

Sallittuja toimenpiteitä ennen rakennustyön aloittamista ovat kaivaminen, louhiminen, puiden kaataminen ja muu näihin verrattava rakentamista valmisteleva toimenpide. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle tällaisesta rakentamista valmistelevasta toimenpiteestä ennen sen aloittamista.

Rakennuksen perustuksen paalutustyö saadaan tehdä ennen rakennustyön aloittamista rakennusvalvontaviranomaiselle toimitetun paalutussuunnitelman mukaisesti. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle paalutustyöstä ennen sen aloittamista. Ennen rakennustyön aloittamista tehtävässä paalutustyössä on oltava rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä vastaava työnjohtaja tai erityisalan työnjohtaja.

Rakennushankkeesta tiedottaminen rakennuspaikalla

Luvan hakijan on tiedotettava rakennushankkeesta rakennuspaikalla. Tiedottamisen tarkoituksena on saattaa yleisesti tiedoksi rakentamisen tai muun toimenpiteen aiheuttama olennainen muutos ympäristössä ja antaa tiedot mahdollisten yhteydenottojen varalta.

Tiedottamisen voi suorittaa työmaakyltillä tai -taululla, jossa on kerrottu seuraavat tiedot:

• mitä rakennetaan
• rakennuspaikan osoite
• rakennuttajan nimi ja puhelinnumero
• vastaavan työnjohtajan nimi ja puhelinnumero

Työmaakyltit ja -taulut pystytetään ennen töiden aloittamista ja pidetään työmaalla töiden valmistumiseen asti.

Katselmukset ja tarkastukset

Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä tehtäväksi katselmuksia ja tarkastuksia lupamääräysten, suunnitelmien tai rakentamista koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä tarkastuksista rakentamista koskevassa luvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana. Katselmuksista ja tarkastuksista laaditaan pöytäkirjat, jotka toimitetaan Lupapisteeseen.

Tarkasta aina lupapäätöksestä, mitä katselmuksia tai tarkastuksia hankkeeseesi edellytetään tehtäväksi. Useimmiten lupapäätöksessä edellytetään seuraavien katselmuksien tai tarkastuksien suorittamista:

Aloituskokous tai aloitusilmoitus
Lupapäätöksessä määrätään, tuleeko hankkeessa järjestää erillinen aloituskokous vai riittääkö ilmoitus rakennustarkastajalle (aloitusilmoitus). Jos pelkkä ilmoitus riittää, voi sen tehdä rakennustarkastajalle joko kirjallisesti tai suullisesti.

Aloituskokous tulee järjestää ennen rakennustöiden aloittamista ja siihen tulee osallistua rakennustarkastajan lisäksi, rakentamishankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Aloituskokouksesta laaditaan pöytäkirja, jossa todetaan ja merkitään suunnittelun ja rakennustyön keskeiset toimijat ja heidän tarkastustehtävänsä, viranomaiskatselmukset ja -tarkastukset sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi.

Sijainnin merkintä ja sijaintikatselmus
Rakennuksen sijainti ja korko merkitään aina asemakaava-alueella ja muualla erillisen harkinnan mukaan. Asemakaava-alueiden ulkopuolella ei useimmiten edellytetä sijainnin merkintää, mutta tämä tulee aina tarkastaa lupapäätöksestä. Sijainnin merkinnän yhteydessä rakennuksen nurkkapisteet merkitään rakennuspaikalle asemapiirroksessa esitettyyn sijaintiin.

Sijaintikatselmuksessa tarkastetaan rakennusten perustuksien sijainti tontilla ja varmistetaan, että ne ovat toteutettu myönnetyn rakennusluvan ja sijainnin merkinnän mukaisesti. Sijaintikatselmus suoritetaan siinä vaiheessa, kun rakennuksen perustustyön tai sitä vastaavan rakennusvaiheen rakentaminen on valmis.

Sijainnin merkinnän ja sijaintikatselmuksen suorittaa kunnan valitsema mittausurakoitsija, jonka paikalle tilaamisen suorittaa luvan hakija tai hänen edustajansa. Ohjeet sijainnin merkinnän tilaamista varten löytyvät sivulta ”lomakkeet ja ohjeet”.

Mikäli sijaintia on tarve muuttaa hyväksyttyihin lupasuunnitelmiin verrattuna, tulee asiasta olla hyvissä ajoin yhteydessä rakennusvalvontaan.

Perustuskatselmus
Perustuskatselmus suoritetaan useimmiten siinä vaiheessa, kun anturat ja sokkelit on valettu. Katselmuksessa kiinnitetään työmaalla huomiota perustuksien toteutukseen ja sijaintiin, rakennuksen ulkopuolisiin vesijohtoihin ja viemäreihin, salaojiin, routasuojauksiin sekä rakennuksen sisä- ja ulkopuolisiin täyttöihin. Huomiota kiinnitetään myös työmaajärjestelyihin sekä siihen, että työnjohtajien tarkastusasiakirjojen täyttö on ajan tasalla.

Rakennekatselmus
Rakennekatselmus suoritetaan, kun kantavat runkorakenteet ovat valmistuneet ja ne ovat vielä hyvin nähtävissä. Tarvittaessa työmaalla voidaan suorittaa useampia rakennekatselmuksia, mikäli työjärjestelyt niin vaativat.

Rakennekatselmuksessa kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen jäykistykseen, kattoristikoiden tuentaan sekä kantavien rakenteiden kiinnityksiin ja liitoksiin. Huomiota kiinnitetään myös työmaajärjestelyihin, työturvallisuuteen sekä siihen, että työnjohtajien tarkastusasiakirjojen täyttö on ajan tasalla.

LVI-katselmus
Lupapäätöksessä voidaan edellyttää suoritettavaksi erillinen LVI-katselmus, jos se on hankkeen vaativuus, vaikutukset tai muut seikat huomioiden tarpeellista. Katselmuksessa voidaan tarkastaa LVI-töiden toteutusta mm. palokatkojen, eristyksien, meluntorjunnan ja laitteiden asennuksien osalta.

Sähkötöiden tarkastus
Sähkötöiden tekijän (sähköurakoitsija) tulee tarkastaa asennukset ennen käyttöönottoa. Tarkastuksen avulla varmistetaan asennusten sähköturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus. Tarkastuksesta laaditaan sähkötöiden tarkastuspöytäkirja, joka toimitetaan rakennusvalvontaan ennen rakennuskohteen osittaista loppukatselmusta (käyttöönottokatselmus). Käyttöönottotarkastuksen tekijän on oltava sähköalan ammattihenkilö.

Osittainen loppukatselmus (käyttöönottokatselmus)
Osittanen loppukatselmus voidaan suorittaa siinä vaiheessa, jos rakennuskohde halutaan ottaa käyttöön ennen kuin se on täysin valmis. Edellytyksenä hyväksymiselle kuitenkin on, että rakennustyö on vain vähäisiltä osin kesken ja että rakennus tai sen osa on turvallinen, terveellinen ja käyttökelpoinen.

Useimmiten osittainen loppukatselmus suoritetaan tilanteissa, joissa rakennuskohde on esimerkiksi julkisivun, terassien tai pihan osalta vielä keskeneräinen, mutta sisätiloissa kaikki on jo valmista. On myös mahdollista, että jokin erillinen tila, jota ei tarvita päivittäiseen elämiseen, on vielä osittaisen loppukatselmuksen yhteydessä keskeneräinen.

Sivulta ”lomakkeet ja ohjeet” löytyy osittaisen loppukatselmuksen tarkastuslista rakentajille. Tarkastuslistan avulla voidaan arvioida, onko kohde käyttöönotettavissa.

Loppukatselmus
Rakennuskohdetta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on hyväksytty käyttöönotettavaksi loppukatselmuksessa tai osittaisessa loppukatselmuksessa. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on haettava loppukatselmuksen toimittamista myönnetyn luvan voimassaoloaikana.

Loppukatselmus voidaan suorittaa, kun rakennushankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut rakennusvalvontaan, että:

• rakennustyö on saatettu loppuun rakentamisluvan ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti
• rakennusvalvontaviranomaisen määräämät katselmukset ja tarkastukset sekä niissä vaaditut toimenpiteet on tehty
• rakennustyön tarkastusasiakirjaan on tehty siihen edellytetyt merkinnät ja tarkastusasiakirjan yhteenveto on toimitettu rakennusvalvontaan
• rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, jos sellainen on laadittava, on valmis ja toimitettavissa rakennuksen omistajalle
• rakennuskohteen toteutusta vastaavat rakennussuunnitelmat ja erityissuunnitelmat on toimitettu rakennusvalvontaan
• toteutuksen aikaisille poikkeamisille on saatu kunnan tai rakennusvalvonnan lupa tai hyväksyntä
• tontti on merkitty kiinteistörekisteriin

Erityissuunnitelmat

Rakentamishankkeen laadun varmistamiseksi, voidaan hankkeessa edellyttää erilaisten erityissuunnitelmien toimittamista. Yleisimpiä erityissuunnitelmia ovat mm. perustussuunnitelmat, paalutussuunnitelmat, kantavien rakenteiden rakennesuunnitelmat, märkätiladetaljit, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden suunnitelmat, ilmanvaihtosuunnitelmat ja jätevesisuunnitelmat.

Vaaditut suunnitelmat on toimitettava rakennusvalvontaan ennen kyseiseen toimenpiteeseen ryhtymistä. Eri suunnitelmien oleellisesta sisällöstä ja suunnitelmien nimeämisestä on laadittu ohje suunnittelijoille, joka löytyy sivulta ”lomakkeet ja ohjeet”.

Rakennustyön tarkastusasiakirjat

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennustyömaalla pidetään rakennustyön tarkastusasiakirjaa. Tarkastusasiakirjojen käytännön täyttämisestä vastaa hankkeelle nimetyt vastaavat työnjohtajat, joiden tulee pitää tarkastusasiakirjansa ajan tasalla.

Hankkeen työnjohtajat kuittaavat allekirjoituksillaan tarkastusasiakirjoihin tarkastamansa rakennusosat ja työvaiheet. Tarkastusmerkinnällään työnjohtajat kuittaavat, että tarkastetut työvaiheet on toteutettu myönnetyn luvan, suunnitelmien sekä hyvän rakennustavan mukaisesti tehdyiksi. Tarkastusasiakirjojen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki rakennusvaiheet ja rakennusosat tarkastetaan asianmukaisesti.

Työnjohtajat täyttävät tarkastusasiakirjojaan lähtökohtaisesti sähköisenä Lupapiste-palvelun kautta. Halutessaan voi käyttää myös paperista tarkastusasiakirjaa, joka löytyy sivulta ”lomakkeet ja ohjeet”.

Rakennuksen käyttö- ja huolto ohje

Uudelle rakennukselle on laadittava käyttö- ja huolto-ohje, joka sisältää tarvittavat tiedot rakennuksen asianmukaista käyttöä ja kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten. Ohjetta laadittaessa otetaan huomioon rakennuksen käyttötarkoitus ja rakennuksen ominaisuudet sekä rakennuksen ja sen rakennusosien ja laitteiden suunniteltu käyttöikä. Käyttö- ja huolto-ohje on laadittava korjauksen kohteena olevasta toimenpidealueesta myös rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä silloin, kun toimenpide edellyttää rakentamislupaa.

Käyttö- ja huolto ohjeen käytännön laadinnasta ja tarvittavien asiakirjojen keräämisestä vastaa useimmiten rakentamishankkeeseen ryhtyvä tai talopakettitoimittaja. Pääsuunnittelijan on kuitenkin huolehdittava siitä, että käyttö- ja huolto-ohje tulee laadituksi ja, että rakennus- ja erityissuunnittelijat toimittavat siihen oman suunnittelualansa osalta tarvittavat dokumentit. Toimintatavat käyttö- ja huolto-ohjeen laadinnan osalta tulee siis varmistaa jo rakennushankkeen alkuvaiheessa. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje tulee esittää rakennustarkastajalle viimeistään loppukatselmuksen yhteydessä.

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje koostuu rakennushankkeen aikana eri osapuolten laatimista ja eri tahoilta koottavista asiakirjoista ja tiedoista, jotka luovutetaan kiinteistön omistajalle. Käyttö- ja huolto-ohjeen on tarkoitus olla ”käyttöohje”, jonka avulla voidaan saavuttaa halutut asumisolot, rakenteiden ja laitejärjestelmien suunnitellut käyttöiät sekä hyvä energiatalous järkevästi ja taloudellisesti. Se tukee hoito- ja huoltotyötä sekä niiden valvontaa. Käyttö- ja huolto-ohje välittää lisäksi tärkeää tietoa eteenpäin rakennuksen kunnossapidosta esimerkiksi kiinteistön myynnin yhteydessä. Rakennuksen omistaja vastaa käyttö- ja huolto-ohjeen ajantasaisuudesta.

Käyttö- ja huolto-ohjeen tulisi sisältää mm. seuraavat tiedot:

• rakennukseen ja sen teknisiin järjestelmiin liittyvät suunnitelmat ja tarkastuspöytäkirjat
• pääsuunnittelijan, rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelijan, vastaavien työnjohtajien sekä kaikkien muiden rakennushankkeen osallisten yhteystiedot
• rakenteiden, rakennusosien ja -materiaalien huollon ja kunnossapidon tehtävät sekä olennaisten huoltokohteiden ja tilojen sijainti
• teknisten järjestelmien ja talotekniikan kuvaus, käyttöohjeet ja laitteiden huoltotoimenpiteet
• rakenteiden pintamateriaalit ja pintakäsittelyaineet
• talon vuosihuoltokalenteri, huolto- ja korjauspäiväkirja ja kunnossapitosuunnitelma ulko- ja sisätiloissa
• toimintaohjeistus poikkeus- ja häiriötilanteissa (vesivahingot, tulipalot yms.)

Apuna käyttö- ja huolto-ohjeen laadinnassa voi käyttää esimerkiksi Motivan tai Ympäristöministeriön huoltokirjamallia, jotka löytyvät sivulta ”lomakkeet ja ohjeet”.