Omatoiminen varautuminen
Omatoimisella varautumisella (pelastuslaki 379/2011 14 §) tarkoitetaan yksittäisen henkilön, yhteisön, yrityksen tai laitoksen valmistautumista tilanteisiin, joissa normaali arki häiriintyy.
Kuntalaisten omatoiminen varautuminen parantaa koko kunnan häiriönsieto- ja toipumiskykyä eli resilienssiä. Tilanteiden ennakointi helpottaa toimintoja häiriötilanteissa ja nopeuttaa häiriöistä palautumista. Varautumalla voi pelastaa jopa ihmishenkiä. Kunta voi edistää kuntalaisten omatoimista varautumista antamalla kuntalaisille yleisiä ohjeita varautumisesta, tiedottamalla miten kunta itse varautuu, kertomalla millaisiin riskeihin kuntalaiset voivat varautua, edistämällä järjestöjen kautta tapahtuvaa varautumista sekä järjestämällä asukas- ja esittelytilaisuuksia. Jokaisessa taloudessa ja yrityksessä on hyvä miettiä etukäteen esimerkiksi:
- Millaisia vaaratilanteita omassa ympäristössä saattaa kohdata?
- Miten vaaratilanteita voisi ehkäistä?
- Miten poistua kotoa tai työpaikalta esimerkiksi tulipalossa?
- Osaanko antaa tarvittaessa ensiapua?
- Miten kodin saa lämmitettyä pitkän sähkökatkon aikana?
Erittäin hyvä sivusto on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille -72 tuntia. Lue lisää ja tutustu aiheeseen (linkki 72tuntia-sivuille).
Vaaratiedote
Vaaratiedote on viranomaisten tärkein keino varoittaa asukkaita. Vaaratiedote annetaan aina väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi. Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi -sovelluksessa, YLE:n uutisvahtisovelluksessa sekä sivustoilla pelastustoimi.fi ja 112.fi. Vaaratiedote annetaan yleensä myös, kun vaaratilanne on ohi.
Vaaratiedotteita voivat antaa: pelastusviranomaiset, poliisi, rajavartioviranomaiset, Hätäkeskuslaitos, Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Ruokavirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja kaikki ministeriöt.
112 Suomi -sovelluksen lataaminen puhelimeen on erittäin suositeltavaa. Sovellus sisältää tärkeää turvallisuustietoa ja sen kautta hätänumeroon soitettaessa hätäkeskus pystyy paikantamaan soittajan sijainnin, jolloin apu löytää varmemmin perille.
Vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote. Kuullessasi yleisen vaaramerkin siirry sisätiloihin ja seuraa uutisointia ja viranomaistiedotteita. Varmista uutisten ja tiedotteiden alkuperä.
Väestöhälyttimiä testataan valtakunnallisesti joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina klo 12. Kokeilumerkistä ei pidä soittaa hätänumeroon 112.
Kotivara
Kotivara tarkoittaa ylimääräistä erää ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita, joilla pärjää useamman päivän, viikonkin. Kotivaraa tulisi päivittää ”parasta ennen” -suosituksia noudattaen. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, vettä ja lääkkeitä.
Jokaisesta kodista tulisi löytyä näiden lisäksi aina myös:
– Kynttilöitä ja tulitikkuja
– Taskulamppu ja paristoja
– Paristolla toimiva radio
– Kannellisia vesiastioita, joilla voi noutaa vettä.
Lue lisää kotivarasta ja muusta varautumisesta 72tuntia-sivuilta (linkki sivuille) sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEK:in sivuilta (linkki sivulle).
Näin varaudut sähkökatkoon
Sähkökatkoon kannattaa varautua ennalta. Varautuminen on tärkeää etenkin, jos taloudessasi on vanhuksia tai pieniä lapsia. Kotona tai mökillä on hyvä varata helposti löydettävään paikkaan ainakin
– taskulamppu ja paristoja
– varasulakkeita
– kynttilöitä ja tulitikkuja
– paristo- tai akkukäyttöinen radio/autoradio
– polttopuita, jos kotona on takka tai muu tulisija
– juomavettä
– kännykän varavirtalähde
Jos haluat varmistaa katkottoman sähkön esimerkiksi tietokoneelle tai muulle herkälle laitteelle, varusta laite varasähköjärjestelmällä kuten UPS-järjestelmällä. Jos katkeamaton sähkönjakelu on välttämättömyys, kannattaa harkita oman varasähköjärjestelmän hankkimista. Esimerkiksi maatiloilla hyvä vaihtoehto voi olla joko aggregaatti tai traktorikäyttöinen generaattori.